Samaan aikaan kun sota riehuu Euroopassa, pieniä positiivisia rauhanriekaleita kuullaan maanosamme ulkopuolelta. Saudi-Arabian eteläisessä naapurivaltiossa, Jemenissä on saatu tulitauko pitkään jatkuneen konfliktin keskelle.
– Alunperin kolmeksi päiväksi suunniteltu aselepo on nyt venynyt kahteen kuukauteen ja siellä muissakin keskusteluissa on pitkästä aikaa positiivista virettä. Tosin maaliin on edelleen pitkä matka, sanoo CMI:n toimitusjohtaja Janne Taalas.
Taalas on vastikään palannut Saudi-Arabiasta ja CMI on toimijana mukana rauhan edistämisessä Jemenissä, missä sodassa on mukana kirjava joukko erilaisia osapuolia.
Aseet pääroolissa Ukrainassa
Sen sijaan Ukrainan sodassa rauhanhieronta ei tunnu edistyvän. Todella merkityksellisiä rauhanneuvotteluja osapuolten välille ei ole saatu aloitettua.
– Yksinkertaisesti sanottuna vaaditaan sotilaallinen ratkaisu, ennen kuin neuvotteluissa voidaan edetä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa konfliktin dynamiikkaa määrää se mitä tapahtuu taistelukentällä, ei se mitä tapahtuu neuvotteluissa, kuittaa Taalas.
Sotaa seuraa kuitenkin aina rauha, ennemmin tai myöhemmin. Mutta jo rauhan edellytyksistä neuvotteleminen vaatii edes jonkinasteista luottamusta konfliktin osapuolten välillä.
– Se on erittäin vaikeata tilanteessa, jossa siviileihin kohdistuvia kauheuksia tulee lisää esille ja kansainvälinen tilanne muuttuu vaikeammaksi. Luottamuksen rakentaminen alkaa pienistä teoista ja se lähtee siitä miten toimitaan taistelukentällä. Sitä ei ole valitettavasti vielä näkyvissä, mutta sitä rauhan tekeminen tarvitsee ja vaatii, Taalas sanoo.
Euroopasta aseita, muttei rauhan tekijöitä
Sen jälkeen kun aseet alkoivat puhua Ukrainassa, rauhan etsijöinä on nähty Turkin ja Israelin kaltaisia toimijoita, mutta eurooppalaiset aloitteentekijät ovat loistaneet poissaolollaan.
– Olen itsekin tätä pohtinut ja kieltämättä on ihmeellistä, että Eurooppa on poissa tästä keskustelusta.
Taalas näkee tilanteeseen kaksi vastausta: koska tilanne on vielä sen verran epäselvä, eurooppalaiset toimijat tyytyvät seuraamaan mihin suuntaan konflikti kehittyy.
– Toiseksi Euroopan vaikutus Ukrainassa näkyy nimenomaan voimakkaan sotilaallisen tuen kautta, joka on itse asiassa merkittävä tapa vaikuttaa siihen miten tästä tilanteesta tullaan ulos, sanoo Taalas.
Lisävastuksena kova retoriikka
Sota Ukrainassa on tullut poikkeuksellisen vahvasti kansalaisten silmille uutiskuvien, videoiden ja sosiaalisen median kautta. Tiedot tuhoista ja sodan julmuuksista rullaavat jatkuvana, lähes reaaliaikaisena kuvavirtana.
Konfliktin pitkittyessä sodan kielikuvat arkipäiväistyvät ja huomion saamiseksi retoriikkaa täytyy entisestään koventaa.
– Tämä ei ole uutta, me olemme nähneet saman tilanteen Afganistanissa tai Etiopiassa, Tigrayn sodassa. Tämä on tyypillistä nykyajan konflikteille ja kyllä se haittaa rauhan tekemistä. Voimakas polarisaatio ja hyvin voimakas kieli vaikeuttavat tilannetta ja vähentävät molempien osapuolten halukkuutta neuvotteluihin, Taalas arvioi.
Maailmanjärjestön perusta koetuksella
Ukrainan sodan seurauksena muut valtiot tarkkailevat entistä keskittyneemmin Yhdysvaltain, EU:n, Venäjän ja Kiinan muodostamaa nelikkoa.
– Tämän porukan ulkopuoliset maat joutuvat nyt erittäin tarkkaan seuraamaan nelikon välistä asettelua ja muutoksia positioissa. Tämän nelikon keskinäinen liike ja suhteet ovat se, missä maailmanpolitiikan polttopiste on tällä hetkellä, sanoo Taalas.
Uutta on myös tilanne, jossa yksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, Venäjä, on itse suoraan sodassa naapurivaltion kanssa. Eri puolilta maailmaa onkin kuultu vaatimuksia nimenomaan turvallisuusneuvoston kokoonpanon ja tehtävien uudistamiseksi.
– En näe, että nyt kovin nopeasti tulee läpimurto muutosten toteuttamiselle. Jos aletaan puhua ydinaseiden käytöstä, se on tabu. Jos tätä tabua uhataan rikkoa, sillä on vaikutusta ja se voi aktivoida tällaisen keskustelun, Taalas pohtii.
Vain optimisti pärjää rauhantyössä
CMI:n palveluksessa on nykyisin 80 henkilöä, toimintaa on parissakymmenessä maassa, toimistot sijaitsevat Helsingissä ja Brysselissä. Pyyntöjä erilaisiin rauhanvälitystehtäviin tulee satakunta vuodessa, mutta kaikkiin toiveisiin ei pystytä tarttumaan.
Jyväskylässä syntynyt filosofian tohtori Janne Taalas on toiminut presidentti Martti Ahtisaaren runsas kaksi vuosikymmentä sitten perustaman järjestön ruorissa nyt vuoden verran.
Rauhan nobelilla palkitun perustajan mottona oli: kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa.
– Jos ei siihen usko, ei näitä hommia kannata tehdä eikä mitään saisi aikaakaan, tämä vaatii optimismia, Taalas hymyää.
Pitkän linjan diplomaatti, Suomen entinen suurlähettiläs Roomassa ja kyberasioissa, onkin tunnettu ammattipiireissä eteenpäin katsovasta, positiivisesta otteestaan.
Taalas muistuttaa, että usein rauhan polulla edetään lukuisin pienin askelin kohti suurempaa päämäärää. Hänen tunnuslauseessaan on suora jatkumo Ahtisaaren perintöön:
– Kaikissa konflikteissa on jotain mitä voi tehdä ja mitä saada aikaan!
Voit keskustella aiheesta 17.4. klo 23.00 saakka.