Sosiaalisessa mediassa levinnyt video Venäjän sotakaluston siirrosta Suomen rajaa kohti on koetellut somettajien medialukutaitoa.
Alle minuutin mittaisella videolla kaksi Venäjän armeijan ajoneuvoa kääntyy tielle, joka johtaa tien vieressä olevan kyltin mukaan Helsinkiin. Lopussa ajoneuvojen perään ajaa saattoajoneuvo, ja kuva zoomataan vielä Helsinki-kylttiin. Video on kuvattu ilmeisesti puhelimella tien sivusta.
Video voi tulla vastaan eri medioissa, ja sen näyttökerrat ovat paikoin suuria. Esimerkiksi maanantaina Twitterissä julkaistu video on kerännyt yli 600 000 näyttökertaa.
Videon alkuperäinen lähde ei ole selvillä, mutta jopa kansainväliset mediat ovat tarttuneet videoon ja uutisoineet vahvistamattomana tietona siitä, että Venäjä on alkanut siirtää meritorjuntaohjusjärjestelmäkalustoaan kohti Suomen rajaa.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa kertoi Twitterissä tiistaina Venäjän puolustusministeriön uutisoineen viime viikolla suunnitelman mukaisesta harjoituksesta, johon sotakalusto liittyy.
Väärä tieto voi levitä vahingossakin
Sosiaalisessa mediassa on viikon mittaan levinnyt myös vapaasti kopioitava varoitusteksti siitä, että Venäjän sotilaallista mahtia esitteleviä videoita voi levitä eri medioissa, ja että kyse on pelottelusta.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotaprofessori Aki-Mauri Huhtinen muistuttaa, että jos huoli jostakin leviävästä materiaalista herää, kannattaa katsoa, mitä asiantuntijat, valtakunnan media, viranomaiset ja päätöksentekijät asiasta sanovat.
– Viimeisimmät käsitykset ovat, että tämä video on yksittäinen hajalaukaus, josta ei pidä vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Päättäjien velvollisuus on Huhtisen mukaanpitää kansa ajan tasalla, ja jos Suomen turvallisuustilanne muuttuu, siitä ilmoitetaan välittömästi.
Huhtinen kertoo, että vaikka nyt ilmoilla voi olla kaikenlaista informaatiovaikuttamista, se ei tarkoita, että kyseessä olisi aina disinformaatiota eli systemaattista väärän tiedon jakamista.
Se voi olla myös tahattomasti kiertämään lähtenyttä väärää tietoa eli misinformaatiota. Kaakkois-Suomen rajakunnissa on levinnyt myös vahvistamattomia huhuja siitä, että rajan toisella puolella kaadetaan metsää. Syyksi on esitetty, että Venäjä tekisi tietä sotakalustolleen.
– Asioita on turha lähteä spekuloimaan tai paisuttelemaan, ettei vaan itse osallistu väärän tiedon levittämiseen tietämättään tai pelkän uteliaisuuden vuoksi.
Kyseisen videon tarkoitusperiä Huhtinen ei analysoi sen enempää.
– Oleellista on juuri nyt se, ettei näitä kannata jakaa eteenpäin. Tähän on turhaa lähteä rakentamaan tarinaa, mitä ei ole.
Systemaattinen olisi tiheämpää
Disinformaatio saattaa Huhtisen mukaan levitä niin, että jotakin ei paikkansa pitävää tietoa aletaan levittää hyvin äkkiä suurella volyymilla esimerkiksi automatisoitujen tilien avulla ja kansalaisten jakamana. Sen jälkeen väärän tiedon pysäyttämisessa ja oikomisessa on hirveä vaiva.
– Se vie paljon resursseja. Vähän kuin jos öljy leviää vapaasti veteen, sen keräämiseen tarvitaan iso joukko ja aikaa.
Mistä systemaattisen disinformaation levittämisen tunnistaa? Huhtisen mukaan tärkeintä on katsoa materiaalin ilmestymistiheyttä eli sitä, kuinka paljon ja kuinka nopealla tempolla materiaalia tulee. Jos yksittäiset tapaukset jäävät orvoiksi, viranomaisetkaan eivät näe yhteyttä mihinkään muuhun.
Myös materiaalin sisällöllä on merkitystä. Twitterissä julkaistu video kertoo, että kalustoa on matkalla Suomen suuntaan.
– Siinä ei ole oikein mitään muuta viestiä mukana. Jos näiden videoiden julkaisutahti alkaisi tihentyä, niitä olisi eri asejärjestelmistä ja ne olisivat selkeästi voimannäytöllisiä, voitaisiin analysoida, onko tässä systemaattisen vaikuttamisen tarkoitusperää.
Vaikka medioissa leviävä väärä tieto voi aiheuttaa henkilökohtaista pelkoa ja ahdistusta, systemaattisen väärän tiedon levittämisen todellisiin vaikutusmahdollisuuksiin Huhtinen ei usko.
– En usko, että infovaikuttaminen puree lännessä. Venäjän sanaan ei luoteta. Lisäksi parlamentarismi ehkäisee maalittamista, koska päätökset tehdään laajoissa verkostoissa kompromissina.
Huhtinen peräänkuuluttaa nyt ennen kaikkea medialukutaitoa ja malttia.
– Jos ei missään muualla ole merkkejä eteen tulleesta materiaalista, sen voi mielessään siirtää kategoriaan “mielenkiintoista, mutta ei aiheuta toimenpiteitä”. Me tiedämme, että kaikilla sivustoilla ei kannata käydä, kaikkea materiaalia ei kannata jakaa eikä kannata provosoitua. On eri asia olla kiinnostunut jostain ilmiöstä kuin lähteä paisuttelemaan sitä.
Lue lisää: Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta
Itärajalla on edelleen turvallista
Yle Kaakkois-Suomi sai sosiaalisessa mediassa huolestuneen oloiselta seuraajalta viestin, jossa kysyttiin somevideon todenperäisyydestä. Etenkin henkilöt, jotka eivät tunne sosiaalisen median logiikkaa syvällisemmin, voivat huolestua puhelimen ruudulla vilisevästä materiaalista.
Venäjän rajaan päättyvän Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli kertoo, että video oli tullut muutamalla kunnan työntekijälläkin sosiaalisessa mediassa vastaan. Kunnanjohtaja keskusteli työntekijöiden kanssa asiasta, ja lopputuloksena todettiin asiantuntijoiden medialausuntojenkin perusteella, että syytä huolestua ei ole.
Se on viesti, jonka Pulli tahtoo välittää kuntalaisille, jotka pohtivat omaa turvallisuuttaan.
– Kuntien tehtävänä on oikean tiedon tuottaminen kuntalaisille ja myös tämän tyyppisiin huolestuneisiin kyselyihin vastaaminen. Vielä ei ole tullut yhteydenottoja, mutta meidän pitää tiedostaa, että tällaista materiaalia on liikenteessä ja tulevaisuudessa mahdollisesti enemmänkin.
Pulli kertoo, että kunnan varautumissuunnitelmaa on käyty läpi normaalia enemmän, vaikka suoraa uhkaa ei tällä hetkellä ole. Suunnitelman uhkakuvia on myös hieman päivitetty. Varautumissuunnitelmaan kuuluu esimerkiksi väestönsuojiin liittyvät asiat.
– Suunnitelmien sisältö on salassapidettävää aineistoa, mutta se on varmasti kuntalaisille tärkeä tieto, että olemme tilanteen tasalla ja varautumistoimia on tehty.