Kremlin mukaan Venäjän puolustusministeriö laatii erilaisia reagointivaihtoehtoja tilanteeseen, jossa Suomi tai Ruotsi liittyisi Natoon.
Vaihtoehtojen perusteella presidentti Vladimir Putin päättää sitten Venäjän toimista. Kremlin mukaan puolustusministeriö tarvitsee aikaa tällaisten ehdotusten valmistelemiseen.
Asiasta kertoi päivittäisessä Kremlin toimittajien tiedotustilaisuudessa Putinin tiedottaja Dmitri Peskov.
Peskov on puhunut samansuuntaisesti aiemminkin, kun häneltä on kysytty mahdollisesta Naton laajentumisesta Suomen ja Ruotsin jäsenyyden kautta.
Asiantuntija pitää uhkailuyrityksenä
Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri sanoo, että Kremlin ilmoitus erilaisten reagointivaihtoehtojen laatimisesta on tavallista suurvallan toimintaa tilanteessa, jossa sen lähialueilla tai intressipiirissä tapahtuu puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan vaikuttavia asioita.
– Sillä, että asia tuodaan julkisuuteen näin näyttävästi, yritetään tietenkin uhkailla Suomea ja Ruotsia.
Toveri sanoo, että Venäjän vaihtoehdot voivat pitää sisällään mitä tahansa. Puolustusministeriö voi esittää Putinille, että Venäjä ryhmittää lisää joukkoja Suomen rajalle, tai sellaisia asejärjestelmiä, joita siellä ei ennen ole ollut.
– Kyllä ne voivat sisältää myös joitain sotilaallisia toimenpiteitä, joihin en kyllä usko, Toveri sanoo.
Uusia joukkoja Suomen rajalle ei helposti löydy, koska Venäjä tarvitsee joukkoja Ukrainassa ja ne ovat kovasti kuluneet.
– Ei heillä ole nopeasti, puolen vuoden tai vuoden sisään, mitään joukkoja, joilla he pystyisivät vakavasti uhkaamaan Suomea.
Toveri sanoo, että Venäjän ydinaseita on jo hyvin lähellä rajaamme.
Venäjän pohjoinen laivasto tukeutuu Kuolassa oleviin tukikohtiin. Siellä on kaksi kolmasosaa Venäjän niistä ydinsukellusveneistä, jotka ovat operatiivisessa käytössä.
Lisäksi Pietarin eteläpuolella on ollut vuosia tykistöohjusprikaati, jolla on ballistisia ohjuksia. Sinne voidaan Toverin mukaan antaa taktisia ydinaseita ja niitä on varmasti varastoitukin prikaatin lähialueelle.
– Venäjä voi tietysti julistuksellisesti sanoa, että se ryhmittää ydinaseita Suomen lähelle, mutta ei tämä muuta oleellisesti olemassa olevaa tilannetta, Toveri sanoo.
Medvedev mainitsi ydinaseet
Venäjän entisen presidentti Dmitri Medvedev otti aiemmin torstaina kantaa Suomen ja Ruotsin mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.
Medvedev kertoi Telegram-kanavallaan julkaistussa viestissä, ettei Suomen ja Ruotsin mahdollisella Nato-jäsenyydellä olisi suurta merkitystä Venäjälle.
Medvedevin mukaan Venäjä ryhtyisi kuitenkin toimiin Itämeren alueella, jos Suomi ja Ruotsi liittyvät sotilasliittoon. Medvedev ei erittele viestissään tarkemmin, millaisista toimista olisi kysymys.
Samanlaista viestiä välitti myös varaulkoministeri Aleksandr Grushko. Uutistoimisto TASS:n mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys johtaisi "mitä epätoivottavimpiin seurauksiin" niitä kuitenkaan erittelemättä.
Medvedevin mukaan keskustelu ydinasevapaasta Itämerestä ei tässä tilanteessa enää tulisi kysymykseen. Venäjä myös vahvistaisi länsirajaansa, Medvedev kertoo.
– Ei kukaan järkevä ihminen halua korkeampia hintoja, korkeampia veroja, tilanteen kiristymistä rajoilla, Iskander-ohjuksia, hypersoonisia ohjuksia ja ydinasilla varustettuja laivoja kotinurkilleen, Medvedev maalaili.
Hän sanoi toivovansa, että "pohjoisilla naapureilla järki voittaa".
Medvedevin yksinajattelu ei poikkea Venäjän aiemmista puheista Suomen ja Ruotsin Nato-hankkeisiin.
Ydinaseiden käyttö on noussut yhä useammin esiin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun loppupuolella.
Liettua oudoksuu ydinasekommenttia
Jo useampi vuosi sitten asiantuntijat ovat arvioineet, että Venäjä säilyttää Itämeren rannalla sijaitsevassa Kaliningradissa todennäköisesti ydinkärkiä.
Liettuan puolustusministeri Arvydas Anusauskas arvioi Medvedevin kommentin jälkeen, että Venäjä on jo ennen hyökkäystään sijoittanut ydinaseita Kaliningradiin.
– Venäjän tämänhetkiset uhkaukset vaikuttavat melko oudoilta siihen tietoon nähden, että tiedämme, että Venäjä säilyttää ydinaseita 100 kilometrin päässä Liettuan rajasta, Anusauskas kommentoi tilannetta uutistoimisto Reutersin mukaan.
Lue tästä lisää ulkomaisista kommenteista Suomen ja Ruotsin Nato-prosessiin
Suomen ja Ruotsin Nato-keskustelut on huomioitu myös venäläisessä mediassa.
Vedomosti-lehden haastattelussa venäläisasiantuntijat kertovat, että maat heikentäisivät sotilasliittoon liittymisellä omaa turvallisuuttaan, kertoo venäläinen uutistoimisto Tass.
Artikkelia täydennetään.
14.4. klo 12.44: Korjattu itäraja länsirajaksi. Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että Venäjä vahvistaisi itärajaansa.
14.4. klo 13.05: Otsikkoa muutettu ja tekstiä täydennetty Kremlin reagoinnilla.
Lue myös: