Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vuonna 2007 hoitajat uhkasivat samalla työtaistelukeinolla kuin nyt: joukkoirtisanoutumisilla.
Terveys- ja sosiaalialan Tehyn ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen KT:n neuvotteluissa ei päästy sopuun. Silloin työtaistelun nimi oli Tahdon asia ja sairaanhoitajien painostuskeino harvinainen.
Tehy vaati 400–600 euron palkankorotuksia kuntasektorille vajaan 2,5 vuoden sopimuksiin. Tähän ei vuonna 2007 suostuttu.
Lähes 13 000 tehyläistä allekirjoitti syksyllä 2007 viikossa sitoumuksen joukkoirtisanomisesta. Tehy-lehti muistelee, miten operaatio onnistuttiin pitämään medialta salassa, ja yhteishenki oli vahva.
– Esimerkiksi Lapin keskussairaalan teho-osastolla työskenteli tuohon aikaan 34 sairaanhoitajaa, mutta irtisanoutuneita oli 36, koska osa virkavapailla olevista halusi mukaan, lehdessä kirjoitettiin.
Toisessa aallossa listoille tuli 3 700 hoitajan nimet. Irtisanoutuminen oli jokaisen henkilökohtainen päätös, mutta irtisanoutuville oli tarkoitus maksaa avustusta.
Silloinen Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola kertoi, että avustus olisi päivässä suuruudeltaan 60 euroa. Neljässä viikossa irtisanoutuvalle oli tarkoitus maksaa jo 1 680 euroa. Avustus piti maksaa Tehyn työtaistelurahastosta.
Henkilökohtaisesti vai listalla?
Hoitajia oli vuoden 2007 työtaistelussa lähtemässä etenkin kiireellisestä ja kriittisestä hoidosta, kuten päivystyksestä, synnytyksistä ja teho-osastoilta. Sairaanhoitopiirit arvioivat, että potilaita olisi kuollut jo muutamassa tunnissa, jos uhkaus joukkoirtisanoutumisista olisi toteutunut.
Myös tuolloin oli ennestään pulaa hoitajista.
Joukkoirtisanoutumisilla uhkaamisesta alkoi kova riitely julkisuudessa ja oikeudessa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos vaati, että jokainen hoitaja olisi vahvistanut eronsa henkilökohtaisesti. Asiantuntijat olivat julkisuudessa erimielisiä, riittääkö yhteinen irtisanomislista. Lopulta sen katsottiin riittävän.
Työnantaja lähetti irtisanoutuville hoitajille varmistuskirjeen, jossa tarjottiin mahdollisuutta perua irtisanominen tiettyyn määräaikaan mennessä. Tämäkin herätti pahaa verta.
Työnantaja arveli vuonna 2007, että hoitajia voitaisiin määrätä töihin lain auttamisvelvollisuuden vuoksi. Sen vuoksi myös irtisanoutuneita hoitajia voitaisiin hätätilanteessa komentaa työhön lakiin vedoten.
Neuvotteluvälit olivat tuolloinkin tulehtuneet. Tehyn silloisen puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mukaan työnantaja tuntui nyt keskittyvän kaikkeen muuhun paitsi asian ratkaisemiseen neuvotteluteitse.
Vain pari sataa hoitajaa perui irtisanomisen työnantajan kirjeen jälkeen.
Kiistelty potilasturvalaki
Hallitus esitti vuonna 2007 potilasturvallisuuden varmistamiseksi lakia, jolla terveydenhuollon ammattihenkilö voidaan määrätä työhön uhkasakon voimalla siitä riippumatta, onko hän irtisanoutunut, muusta syystä työelämän ulkopuolella vai töissä muualla. Töihin olisi voitu määrätä paitsi irtisanoutuvat myös esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitajat ja lääkäreitä.
Julkisuudessa lääkärit sanoivat, etteivät osaa hoitajien työtä.
Töihin olisi voinut määrätä jopa viidennes hoitajista. Hoitajat kutsuivat lakia myös orjatyölaiksi ja vastustivat sitä ankarasti.
Samaa pelätään nyt ja osa hoitajista on uhannut poistaa ammattioikeutensa. Myös 2007 osa hoitajista pohti tätä.
Eduskunta hyväksyi kiistellyn potilasturvallisuuslain 113–68 marraskuussa 2007. Siitäkin kiisteltiin, voidaanko laki hyväksyä tavallisena lakina. Perustuslakivaliokunnan päätöksen mukaisesti laki voitiin säätää tavallisena lakina eli yksinkertaisella enemmistöllä.
Presidentti Tarja Halonen vahvisti lain presidentin esittelyssä. Halonen kertoi pitävänsä lain tekemistä hyvänä asiana, mutta toivoi samalla, ettei sitä tarvitsisi soveltaa.
Ylen kyselyssä kansalaisten hyväksyntä työtaistelulle säilyi korkeana. Marraskuussa 60 prosenttia kansalaisista hyväksyi Tehyn toimet.
Sopu tuli viime hetkellä
Massairtisanomiset eivät ehtineet toteutua vuonna 2007. Sopimukseen päästiin juuri ennen irtisanomisajan alkua.
Irtisanoutumispäiväksi päätettiin 19. marraskuuta 2007, ja sovintoesitys tuli päivää ennen.
Tehy hyväksyi sovintoehdotuksen. Sopimus sisälsi niin sanotun joulurahan eli 270 euron kertaluontoisen korotuserän.
Tehy arveli tuoreeltaan, että tehyläisten ansiot nousevat 22–28 prosenttia neljän vuoden sopimuskaudella. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan sovintoehdotus nostaa tehyläisten palkkoja noin 16 prosenttia ja kustannusvaikutus on 500 miljoonaa vuodessa.
Julkisuudessa seurattiin hoitajien palkkapussin suuruutta ja palkankorotusten vaikutuksia sovunkin jälkeen.
