Vitriinissä komeilee neljä röpölöistä, ikivanhaa miekkaa.
Yksi niistä on kelttiläistä alkuperää, peräti 2400 vuoden takaa. Se virui sveitsiläisen järven pohjassa, josta se ja muutama muu miekka löydettiin 1800-luvun lopulla.
Miekat päätyivät antiikkimarkkinoille ympäri maailmaa, ja tänä päivänä yksi niistä kuuluu antiikkikauppias, keräilijä Peter Mustosen yksityiskokoelmaan.
Nyt se on esillä Pohjanmaan museon Vallan ja varallisuuden symbolit -kesänäyttelyssä lokakuuhun asti.
– Se on meidän vanhin esineemme täällä näyttelyssä, Mustonen kertoo.
Hän on kerännyt sotahistoriallisia esineitä kokoelmaansa 30 vuoden ajan. Mustosen kokoelmaan kuuluu miekkoja, haarniskoja, kypäriä ja viikinkisotureiden koruja eri puolilta maailmaa. Suurin osa esineistä on kuitenkin peräisin Euroopasta.
Viikinkien ja ritarien aikakausista kertovassa näyttelyssä on esillä noin 140 esinettä Mustosen yksityiskokoelmasta. Näytillä on myös Museoviraston kokoelmiin kuuluvia, Vaasasta löytyneitä rautakautisia esineitä, kuten kupurasolki ja rannerengas.
Näyttely on ollut aiemmin esillä Virossa ja kokoelman esineitä on nähty myös suositussa Ritarit-näyttelyssä Tampereen Vapriikissa.
Väärennöksiä enemmän kuin aitoja
Mustosen mukaan antiikkimarkkinoilla on liikkeellä enemmän väärennöksiä kuin aitoja esineitä.
Näin on ollut jo 1800-luvulta lähtien, sillä väärennösten tekeminen on tuottoisaa bisnestä. Aitoja esineitä on varsin vähän, ja väärennöksiä voi tehtailla loputtomasti.
– Niiden kanssa pitää olla tarkkana, jos haluaa toimia ammattimaisella tasolla ja jos on esimerkiksi museoasiakkaita.
Ammattilaisen harjaantunut silmä kiinnittää Mustosen mukaan huomiota muun muassa esineen valmistustapaan, koristeluun ja muotoiluun. Ne ovat ratkaisevia.
Joskus esineen aitous varmistetaan metallianalyysillä.
– Meillä on täällä näyttelyssä muutamia esineitä, joista on tehty metallurgiset analyysit. Olemme muun muassa tehneet Ateneumin kanssa viikinkikoruilla XRF-analyysejä ja selvittäneet hopean alkuperää.
Mustonen hankkii esineitä usein yksityisten ihmisten kokoelmista ja huutokaupoista, joskus sosiaalisen median kanavista. Facebookista on hän tehnyt muutaman hyvän löydön 1500-luvulta.
– Vaatii kuitenkin aika paljon silmää ja osaamista, jotta pystyy kuvista erottamaan, mikä on kiinnostava ja mikä näyttää aidolta.
Harvoin tiedetään, kenelle ase on alun perin kuulunut
Sotahistoriallisten esineiden alkuperäinen omistaja on harvoin tiedossa. Näyttelyssä on tasan kaksi esinettä, joista Mustonen tietää, kenelle ne ovat alun perin kuuluneet.
Toinen on pieni sinettileimasin, joka on kuulunut italialaiselle Stefano Procarialle. Hän punoi sotilaallista vallankaappausta paavia vastaan, jäi kiinni ja hänet hirtettiin vuonna 1453.
Mustonen pitää sinettiä harvinaisena. Sellaisia 1400-luvun esineitä, joiden alkuperäinen omistaja on tiedossa, ei löydy juuri mistään.
– Vaikka jollain olisi paljonkin rahaa, sellaista ei välttämättä voi ostaa. Sellainen täytyy tulla pienellä onnella vastaan.
Toinen esineistä on kuningas Maksimilian II kuulunut turnajaishansikas, joka löytyi Ruotsista.
Näyttelyssä on Mustosen mukaan muitakin ainutlaatuisia esineitä. Tarkoitus ei ole esitellä vain eri aikakausille tyypillisiä esineitä.
– Tämän kokoelman idea on siinä, että jokaisessa esineessä on jokin juju. Joko se on se valmistuslaatu, harvinaisuus, kunto tai omistushistoria.
Arvokas kokoelma
Kokoelmansa arvoa keräilijä ei halua kertoa. Sotahistoriallisilla esineillä voi olla hintaa muutamasta satasesta miljooniin euroihin.
– Esineille muodostuu hinta yleensä silloin, kun se ostetaan tai myydään. Se on ostajan ja myyjän välinen sen hetkinen tila, ja se voi muuttua jopa täysin seuraavana päivänä, Mustonen toteaa.
Kesäkuussa näyttelyn yhteydessä nähdään ratsastavien ritareiden taistelunäytös Pohjanmaan museon edustalla. Kesän aikana museolla järjestetään myös näyttelyn teemaan liittyviä työpajoja ja asiantuntijatilaisuuksia.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 23.4. kello 23:een saakka.