Tuorein sairastavuusindeksi kertoo, että terveimmät suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla ja Pohjanmaalla, sairaimmat sen sijaan Pohjois-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.
Suurten kaupunkien välisessä vertailussa yli 50 000 asukkaan välillä sairastavuus on suurinta Kuopiossa, Oulussa ja Kotkassa, pienintä se on puolestaan Espoossa ja Helsingissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on selvittänyt suomalaisten sairastavuutta 2000-luvulla parin vuoden välein. Suuntaus on ollut sama jo pidempään: perinteinen itä-länsi-jako sairaamman Itä-Suomen ja terveemmän Länsi-Suomen välillä on edelleen selvästi näkyvissä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan sairastavuuteen ei ole yksittäistä syytä vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi ihmisten sosiaalinen ja taloudellinen asema, koulutustaso ja työttömyys.
Nämä seikat ovat vahvasti yhteydessä lähes kaikkiin terveyden osa-alueisiin.
– Itä- ja Koillis-Suomen sairaimmilla alueilla väestön sosioekonominen asema on koko maan tilanteeseen verrattuna vähän heikompi. Myös koulutustaso on siellä alhaisempi, tulotaso pienempi ja työttömyys sekä köyhyys yleisempää, Koskinen kertoo.
Koskisen mukaan aikaisemmin alueiden välillä oli myös isoja eroja elintavoissa, kuten tupakoinnissa ja ravitsemuksessa. Vaikka elintapaerot ovat viime vuosina tasoittuneet, ne voivat vielä näkyä tämän päivän sairastavuudessa.
Suomalaiset ovat terveempiä kuin menneinä vuosina
Koko maassa sairastasvuus on kuitenkin THL:n mukaan vähentynyt tasaisesti koko 2000-luvun.
Ihmiset elävät vanhemmiksi, ja monet sairaudet ovat harvinaistuneet. Koskinen pitää yhtenä keskeisenä syynä tähän tupakoinnin vähenemistä.
– Vielä 1950-luvulla suomalaismiehistä suuri enemmistö tupakoi ja naisetkin lisäsivät tupakointiaan, kunnes viime vuosikymmeninä sitä on alettu vähentää. Tupakoinnin väheneminen on yksi osatekijä, mikä selittää suomalaisten terveyden kohenemista, sanoo Koskinen.
Vaikka terveydessä onkin isoja alueellisia eroja, toivoa tilanteen muuttumisesta on.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Seppo Koskisen mukaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla tilanne on parantunut jonkin verran huonoimmista vuosista.
Myös Pohjois-Karjalassa sairastavuutta on saatu viime vuosien aikana vähennettyä, vaikka kokonaiskuvassa maan itä- ja pohjoisosat ovat edelleen korkeamman sairastavuuden aluetta kuin länsi ja etelä.
Eroja myös eri sairausryhmien välillä
Väestön sairastavuutta kuvataan niin sanotulla sairastavuusindeksillä, joka kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maahan, jonka vertailuluku on 100. Mitä pienempi kaupungin, kunnan tai maakunnan luku on, sitä terveempää väestö on.
Pääset tarkastelemaan indeksejä tarkemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta. Esimerkiksi Helsingin sairastavuusindeksi oli vuonna 2019 80,4 kun se Pohjois-Savon hyvinvointialueella oli 129,6.
Sairastavuuden vaihtelussa on eroja myös eri sairausryhmien välillä.
Esimerkiksi syöpäindeksi on hieman kasvanut eri puolilla maata vuosien 2000–2019 aikana, kun taas tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi on pienentynyt samaan aikaan. Syöpäindeksi kuvaa sitä, miten yleistä syöpätauteihin on sairastua ja sen kasvua selittää muun muassa syövän varhaisdiagnostiikan kehittyminen.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi puolestaan kuvaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuutta työikäisistä. Sen laskun taustalla on Koskisen mukaan sairauksien väheneminen, mutta myös muutokset perusteissa, joilla työkyvyttömyyseläke myönnetään.
Voit keskustella aiheesta 27.4. kello 23:een saakka.
Lue myös: Tuore tutkimus paljastaa: Näin lapset saadaan syömään enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä