Suomen erityistaidetoiminnan edunvalvontajärjestö Kettuki ry isännöi kesäkuussa Outsider-taiteen tapahtumaa.
Helsinkiin ja Hämeenlinnaan kokoontuu neljän päivän ajaksi merkittävä joukko kansainvälisiä Outsider-taiteen huippuasiantuntijoita. 9.–12. kesäkuuta järjestettävään tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita suomalaisten lisäksi muun muassa Belgiasta, Saksasta, Englannista, Virosta, Ruotsista, Tanskasta, Tsekeistä ja Ranskasta.
Kettukin toiminnanjohtaja Sirpa Taulu kertoo, että EOA-verkoston tapahtuman järjestelyt ovat tällä hetkellä kuumimmassa vaiheessa: ilmoittautumisia tulee päivittäin ja konferenssin puhujien kanssa käydään keskusteluja käytännönjärjestelyistä.
Vielä helmikuussa, kun sota alkoi Ukrainassa, niin ihmisille tuli turvattomuuden tunne ja prioriteetit menivät uusiksi. Parin viikon päästä Kettukissa huomattiin, että ihmisille tuli entistäkin tärkeämmäksi se, että kesäkuussa kokoonnutaan ja etenkin täällä Suomessa.
– On ollut hienoa huomata, että Suomi houkuttelee edelleen tulemaan paikan päälle.
Suomen EOA2022 -konferenssin teemana ovat taidemaailman marginaalissa toimivien taiteilijoiden elämäntarinat.
Verkostoyhteistyötä ja edunvalvontaa
Suomeen tulevia huippuasiantuntijoita yhdistää kiinnostus taidemaailman marginaaleissa olevien taiteilijoiden taidetta kohtaan, yhdenvertaisuus, osallisuus ja halu toimia kulttuuristen oikeuksien edistämisen puolesta.
Suomessa kiinnostus Outsider-taiteeseen ja taiteilijoihin kasvaa koko ajan. Erityistä tukea tarvitsevat taiteilijat ja ITE-taiteilijat ovat hyvässä asemassa, koska Suomessa on kansalliset vahvat toimijat ja verkostot.
– Maaseudun Sivistysliitto on tehnyt arvokasta työtä kartoittamalla koko maan ITE-taiteilijat. Myös Kettuki-verkosto, joka on kansallinen studioiden ja toimijoiden verkosto, on ainutlaatuinen, kertoo EOA:n hallituksen jäsen Minna Haveri, joka on myös Hämeenlinnan lasten kultturipäällikkö ja Kettuki ry:n varapuheenjohtaja..
Haverin mukaan Suomessa voidaan olla ylpeitä siitä, että suomalaisilla Outsider-taiteilijoiden on helpompi päästä esille kuin monilla eurooppalaisilla kollegoilla. Aina on kuitenkin jotain parannettavaa.
– Ei elämä ole aivan niin auvoista, vaikka on hyvät tukirakenteet ja verkostot. Jos ajatellaan vaikka ITE-taiteilijaa, joka haluaa tehdä taidetta ja hakea apurahatukea, niin eipä ole helppoa itseoppineen taiteilijan saada minkäänlaisia tukia. Sama on varmasti myös studiomaailmassa, mistä löytyy myös superlahjakkaita taiteilijoita, kertoo Maaseudun Sivistysliiton kulttuurituottaja Raija Kallioinen.
– Suomen konferenssin yksi hyöty onkin se, että me päästään kertomaan näistä asioista ja päästään julkisuuteen edunvalvojina, koska mitenkään me ei olla tarpeettomia ja kaikkea työtä ei ole tehty vaan sitä edelleen jatketaan. Yritämme puolustaa ja edistää Outsider-taiteen asemaa, sanoo Minna Haveri.
Kettukin pääyhteistyökumppaneina kesäkuun konferenssissa toimivat Maaseudun Sivistysliitto, EOA, Kehitysvammaliitto, Hämeenlinnan kaupunki ja Kulttuurikeskus Arx sekä Taiteen edistämiskeskus.