Koronaviivästysten jälkeen Porin seutu aloitti työllisyyden kuntakokeilun viime vuoden maaliskuussa. Tuolloin viitisen tuhatta työtöntä Porista, Ulvilasta ja Kokemäeltä siirtyi perinteisestä TE-toimistosta kaupungin työllisyyspalveluiden piiriin.
Joukkoon kuuluvat nuoret työttömät, maahanmuuttajat sekä sellaiset työttömät, joilla ei ole oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
Kokeilun keskeisenä tavoitteena on ollut antaa työttömille entistä yksilöllisempää palvelua. Asiakkailta saadun palautteen perusteella siinä ollaan ainakin jossain määrin onnistuttu.
Porin kaupungin työllisyyspäällikkö Jenni Ketonen kertoo, että alun pienten käynnistymisvaikeuksien jälkeen asiakaspalaute kokeilusta on parantunut.
Erityisesti on kiitelty sitä, että jokaisella työnhakijalla on henkilökohtainen vastuutyöntekijä, joka auttaa asiakasta työnhaussa, koulutuksen löytämisessä ja muissa työnhakuun liittyvissä asioissa.
– Palautteessa arvostetaan sitä, että on aina se sama virkailija, jonka kanssa asioidaan. Palvelulla on ikään kuin kasvot. Hyvää palautetta on tullut myös siitä, että virkailija on ollut yhteyksissä asiakkaaseen enemmän kuin TE-toimiston aikana, Ketonen sanoo.
Korona pakotti digiloikkaan
Koronan vuoksi Porin seudun työllisyyden kuntakokeilusta on tullut myös digiloikkaprojekti. Palveluita on viety verkkoon ja digitaalisiksi ovat siirtyneet myös monet asiakaskohtaamiset.
Työllisyyspäällikkö Jenni Ketonen arvioi, että tämä on saattanut tehostaa työllisyyspalvelujen toimintaa, ja samalla saanut kyseenalaistamaan työllisyyspalveluiden vanhoja käytäntöjä.
Osalle työttömistä digitaalisten palveluiden lisääntyminen on ollut hyvä asia, mutta ei kaikille. Porin seudulla asiakkaiden joukossa on iso ryhmä ihmisiä, joiden tilannetta koronaeristäytyminen on heikentänyt.
Passivoituminen on lisääntynyt, koska aivan kaikkia palveluja ei ole ollut tarjolla ja tapaamiset kasvotusten ovat olleet minimissä.
Porin seudun noin 5 000 kuntakokeilun asiakasta ovat taustoiltaan varsin erilaisia.
Joukkoon mahtuu esimerkiksi nuoria ja maahanmuuttajia, jotka osaavat hyvin itsenäisesti luovia työmarkkinoilla ja löytävät nopeasti sopivaa työtä tai koulutusta.
Noin puolella asiakkaista tilanne on toisenlainen. He kaipaavat paljon tukea työnhaussaan, ja osan tilanne on sellainen, ettei työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla ole kovin realistinen tavoite.
– Monilla heistä avuntarve on ennemminkin sosiaali-, terveys- tai kuntoutuspalveluiden puolella, Ketonen kertoo.
Uudet käytännöt voimaan toukokuussa
Porin seudun työllisyyden kuntakokeilu jatkuu vuoteen 2024 asti. Tuolloin koko maassa työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien hoidettaviksi TE-toimistoilta. Muutoksia on luvassa kuitenkin jo ensi kuun alussa.
Niiden myötä uuden asiakkaan työttömyyden alkuvaiheen palveluihin laitetaan lisää panoksia. Kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana asiakas on kontaktissa työvoimapalveluihin parin viikon välein.
Lisäksi työttömälle tulee velvoite hakea vähintään neljää valitsemaansa työpaikkaa kuukaudessa, ja hänen on otettava työ vastaan, mikäli tulee valituksi.
Porin kaupungin työllisyyspäällikkö Jenni Ketosta askarruttaa, miten uudessa lainsäädännössä aito asiakaslähtöisyys ja joustovara pystytään pitämään mukana. Lainsäädäntöä kun on moitittu byrokraattiseksi ja säännöiltään varsin tiukaksi.
– Pyrimme jatkossakin toimimaan niin, että keskiössä on asiakkaan tilanteen selvittäminen ja hänelle sopivien suunnitelmien tekeminen. Tärkeintä ei ole se, että saadaan joku rasti ruutuun asiakaskäynnin jälkeen.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 27.4.2022 kello 23.