Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lampaat eivät palaa kesäksi Katariinan meripuistoon Kotkassa – ne lähtevät Ruonalaan popsimaan jättipalsamia

Tulevana kesänä Kotkan kesälampaat laiduntavat Ruonalantien varressa ja torjuvat näin vieraslajeja. Kaupunki hakee nyt kummeja lampaille.

Valkoisia ja mustia lampaita, yksi musta lammas katsoo kameraan ja muut ovat lähekkäin.
Lampaat tulevat Kallionmäen tilalta. Tässä ne köllöttelivät kotitilallaan pääsiäisenä. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle
  • Heini Rautoma

Lampaita ei tulla näkemään tänä kesänä Katariinan Meripuistossa.

Kotkassa on muutamana kuluneena kesänä viety lampaita laiduntamaan Katariinan meripuistoon, jossa ne ovat samalla olleet sekä kaupunkilaisten että turistien ilona.

Tulevana kesänä lampaat pääsevät Kotkassa ”oikeisiin töihin”, kun ne saavat laiduntaa Ruonalantien varressa ja samalla toimia vieraslajien torjujina.

Kaupunki pohtii parasta aikaa Ruonalantien alueen pysäköintijärjestelyjä lampaita katsomaan tuleville asukkaille ja turisteille.

Lammaskummeja haetaan

Puistotoimi vastaa lampaista, mutta etsii lisäksi puistokummeja mukaan hoitamaan lampaita.

– Erityisesti kummeja toivotaan alueen asukkaista, joiden on helppo käydä päivittäin hoitamassa lampaita, Kotkan kaupunginpuutarhuri Mari Nenonen sanoo tiedotteessa.

Valkoinen lammas syö korkena kasvin lehteä.
Lampaat ovat tehokkaita maisemanhoitajia ja vieraslajien kitkijöitä. Kuva: Petri Lassheikki / Yle

Lampaiden sijoittaminen Ruonalaan liittyy Kotkan puistotoimen kesällä 2021 alkaneeseen projektiin, jonka tavoitteena on vieraslajien massiivinen torjunta.

Ruonalassa puistotoimi on keskittynyt etenkin jättipalsamin alas niittämiseen kaupungin omistamalta maalta.

– Kasvustoja jäi myös niittämättä, kun jättipalsamit ovat levinneet tontin rajoja tuntematta, Nenonen kertoo.

Niittäminen on Nenosen mukaan yksi hyvin tehokas ratkaisu, joka tuhoaa saman vuoden kasvin. Torjuntaa tulee tehdä kuitenkin useampana vuotena, jotta maassa oleva siemenpankki saadaan tuhottua.

Jättipalsamin osalta arvio on noin kolme vuotta ja sen jälkeen maassa oleva siemenpankki ei olisi enää itämiskykyinen.

Niitto kannattaa tehdä siimalla ja niin läheltä maanpintaa kuin mahdollista. Jättipalsamia voi myös kitkeä, mutta isoilla alueilla se on erittäin työlästä.

– Tulemme jatkamaan niittämistä, mutta olemme nyt siis päättäneet ottaa erittäin tehokkaat apulaiset eli lampaat mukaan töihin, Mari Nenonen sanoo.

Ruonalassa lampaille riittää töitä moneksi vuodeksi

Lampaat tulevat Kalliomäen tilalta Hurukselasta. Aikaisemmin se ovat olleet maisemanhoitotöissä esimerkiksi Kyminlinnan valleilla.

Nälkäiset kesätyöläiset saapuvat Ruonalaan touko-kesäkuun vaihteessa ja jatkavat laiduntamista sään mukaan loppukesään asti.

Sopimusta Kallionmäen tilan kanssa valmistellaan pidemmällä tähtäimellä eli lampaat olisivat alueella luultavasti 6–7 vuotta.

– Tällä ratkaisulla lähdetään myös luomaan alueelle perinnebiotooppia, jota nostetaan nyt myös Kotkassa voimakkaasti esille, sillä se on hyvä tapa auttaa luonnon monimuotoisuutta, Nenonen sanoo.

Perinnebiotoopit eli kedot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjatalouden muovaamia, yleensä runsaslajisia elinympäristöjä, jotka ovat tuottaneet karjan tarvitseman talvirehun tai olleet laitumina.