Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden HUS-yhtymän perussopimuksen keskiviikkoiltana.
Perussopimuksessa määritellään muun muassa, miten poliittista valtaa tulevassa HUS-yhtymässä käytetään. Sopimus määrää myös sen, miten HUSin alueella toimivat hyvinvointialueet ja sote-uudistuksessa erillisratkaisun saanut Helsinki rahoittavat HUSilta saamiaan erikoissairaanhoidon palveluita.
Perussopimuksen ovat jo aiemmin hyväksyneet Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Vantaan sekä Keravan aluevaltuustot.
Jos kaikki alueet lopulta hyväksyvät perussopimuksen, HUSin ylin poliittinen valta on jatkossa yhtymäkokouksella. Nykymuotoisessa HUSin päätöksenteossa ylintä valtaa käyttää HUSin valtuusto, johon kuuluu kaikkkiaan 55 poliittista päättäjää.
Keski-Uudenmaan aluevaltuusto ei ole vielä hyväksynyt sopimusta, mutta sopimuksen uskotaan kelpaavan myös sille.
Uudessa hallintomallissa alueet saisivat kukin edustajansa yhtymäkokoukseen. Päätösvaltaa käyttäisi siis jatkossa huomattavasti pienempi joukko päättäjiä kuin nykymuotoisessa hallinnossa.
Helsingin kaupunginhallituksessa sdp:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat äänestivät perussopimusta vastaan. Puolueissa oltiin huolissaan muun muassa siitä, että ylin päätöksenteko on nyt jäämässä demokratian, julkisuuden ja kansalaisvaikuttamisen kannalta vajaaksi.
Sdp:n valtuutettu Pentti Arajärvi esitti keskiviikon valtuuston kokouksessa asian palauttamista valmisteluun. Arajärven mielestä HUSissa tulisi vastakin olla laaja-alaisesti edustettu valtuusto. Arajärven mukaan tämä turvaisi uutta yhtymäkokousta laajemman mahdollisuuden julkiseen keskusteluun. Arajärvi kantoi huolta siitä, että yhtymäkokouksen keskustelut eivät ole julkisia.
Valtuustossa tehty palautusesitys ei saanut riittävästi kannatusta ja se kaatui. Arajärven palautusesitystä kannattivat hanketta vastustaneiden Sdp:n vasemmistoliiton, perussuomalaisten ja Liike Nytin edustajat.