Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut perjantaina tuomion Suomen oloissa poikkeuksellisessa sotarikosoikeudenkäynnissä. Oikeus vapautti Gibril Massaquoin kaikista syytteistä.
Käräjäoikeuden mukaan asiassa jää varteenotettava epäily siitä, että vastaaja Massaquoi olisi ollut syytteessä tarkoitettujen rikosten tekijä. Käräjäoikeuden mukaan vastaajan ei ole näytetty syyksilukemiseen riittävällä varmuudella olleen mukana syytteissä tarkoitetuissa teoissa.
Oikeuden tuomion mukaan hänen ole riittävällä varmuudella näytetty olleen myöskään se henkilö, josta todistajat ovat käyttäneet nimen Gibril Massaquoi lisäksi esimerkiksi nimeä Angel Gabriel.
Tuomiossa todetaan, että jotkut todistajista ovat käyttäneet Gibril Massaquoin lisäksi tai sijasta myös nimiä Angel Gabriel, Angel Gabriel Massaquoi, Michael Angel, Chief Gabriel, Chief Angel ja Gabriel Wilson. Näiden henkilöiden kerrottiin osallistuneen syytteissä mainittuihin tekoihin.
Käräjäoikeus katsoo tuomiossaan myös, että puolustuksen puolelta on saatettu todennäköiseksi se, että vastaaja ei ole ollut syytteessä mainittujen rikosten todennäköisten tekoaikojen aikaan Liberiassa. Massaquoi ei ole ollut Liberiassa kesäkuun 2001 jälkeen.
Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Massaquoita syytettiin muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa Sierra Leonen naapurimaan Liberian sisällissodassa vuosina 1999-2003. Hän kiisti koko ajan kaikki syytteet.
Massaquoi on tyytyväinen
Massaquoita puolustanut asianajaja Kaarle Gummerus sanoo, että tuomio on helpotus hänen päämiehelleen.
– Päämieheni oli tietysti äärimmäisen tyytyväinen tähän käräjäoikeuden tuomioon. Tällä hetkellä tunnelma on kokonaisuudessaan äärimmäisen helpottunut.
Gummeruksen mukaan tuomio on odotetun kaltainen. Hän ei ole vielä ehtinyt tutustua 850 sivua pitkän tuomion perusteluihin.
– Me olemme koko oikeudenkäynnin ajan pyrkineet tuomaan esille syyttäjän todistelun epäluotettavuutta, siihen liittyviä epävarmuustekijöitä.
– Käräjäoikeus on todennäköisesti näitä hyväksynyt, koska se on katsonut, että asiassa jää varteenotettava epäily siitä, että päämieheni ei todellisuudessa ole syyllistynyt näihin tapahtumiin eikä ole ollut paikalla tapahtuma-aikaan, eikä hän ole tämä moneen kertaan mainittu Angel Gabriel, joka on liitetty näihin tapahtumiin.
Koska tuomio oli vapauttava, Massaquoi voi vaatia Suomen valtiolta suuria korvauksia pitkästä tutkintavankeusajastaan.
– Korvausasia on ollut oikeudenkäynnin ja nyt tuomion tultua ensimmäisten minuuttien jälkeen sivuseikka. Siihen perehdytään myöhemmin, sanoo Gummerus.
Syyttäjä vaati elinkautista vankeusrangaistusta
Syyttäjä vaati Massaquoille ensisijaisesti elinkautista vankeusrangaistusta. Syytekohdat olivat poikkeuksellisen raakoja.
Valtionsyyttäjä Tom Laitinen sanoo, ettei osaa vielä arvioida, valitetaanko tuomiosta.
– Meidän täytyy pohtia, onko meillä perusteita valittaa ja mennä hovioikeuteen. Tuomio oli niin laaja, että sen omaksumisessa kestää oma aikansa, Laitinen kommentoi syytteiden hylkäämistä.
Keskusrikospoliisi pidätti Tampereella asuvan epäillyn maaliskuussa 2020 ja hänet vangittiin silloin. Tutkintavankeus on ollut harvinaisen pitkä Suomessa.
Massaquoi oli vangittuna lähes kaksi vuotta. Käräjäoikeus vapautti hänet tutkintavankeudesta vasta tämän vuoden helmikuussa.
Oikeudenkäynti kesti kauan ja sen aikana käräjäoikeus kävi myös Afrikassa. Puolustus on antanut paljon kritiikkiä esitutkinnalle.
Käräjäoikeuden tuomion perusteella valtion varoista maksetut todistelukustannukset jäävät valtion vahingoksi.
Lisäksi käräjäoikeus päätti, että syytteiden tultua hylätyiksi puolustajille jo maksetut ja maksettavat, yhteensä 380 942 euron palkkiot jäävät valtion vahingoksi.
Eniten korvauksia syyttömänä vangitsemisesta on Suomessa maksettu Anneli Auerille. Valtio maksoi hänelle lähes 500 000 euroa.
Rikosoikeuden professori: Vaikeutena ajallinen ja kulttuurinen etäisyys
Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.
Massaquoin välit kapinallisjärjestön johtoon viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan Sierra Leonen sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa.
Hän pääsi todistajansuojeluun ja muutti Suomeen. Suomessa miestä syytettiin tapahtumista Liberian sisällissodassa vuosina 1999-2003, ei Sierra Leonen tapahtumista.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo, että tapahtumien ajallinen ja kulttuurinen etäisyys teki oikeusprosessista vaikean.
Näyttö lepäsi henkilötodistelun varassa, ja todistajat tulivat kulttuurista, jossa aikakäsitys on osin erilainen, Nuotio sanoo.
– Nämä ovat ihmisiä, joilla ei ole lukutaitoa. He eivät katso aikaa kellosta tai kalenterista. Henkilötodistelulla ei ole saatu riittävää selvyyttä, että oikea henkilö olisi voitu osoittaa.
Nuotion mielestä syyte piti kuitenkin nostaa ja koko prosessi käydä läpi siitä huolimatta, että sen kulut lankeavat nyt veronmaksajien maksettaviksi.
– Tässä on ollut kyseessä ylitörkeä kansainvälinen rikos, ja vastaaja on oleskellut Suomessa. On ollut Suomen vastuulla selvittää tämä. Uhrien kannalta on tehty iso työ.
Vastaavaa, kansainvälistä sotarikosoikeutta on käyty Suomessa, kun ruandalainen Francois Bazaramba tuomittiin keväällä 2012 osallisuudesta Ruandan kansanmurhaan.
Nuotion mukaan Bazaramban tapaus oli erilainen, sillä taustalla oli suomalaisprosessin alkaessa enemmän tietoa tapahtumista.
– Ruandan joukkotuhonnan asioista oli käyty hyvin paljon oikeutta sekä Ruandassa että Euroopassa. Nyt [Massaquoin tapauksessa] puhutaan toisenlaisesta, vielä kehittymättömämmästä ympäristöstä, josta ei ole käyty samalla tavalla oikeutta, Nuotio sanoo.
Lue lisää:
Syyte nostettu: Suomessa asuvaa ulkomaalaista miestä epäillään vakavista sotarikoksista Afrikassa
Ruandan kansanmurhasta tuomitun Francois Bazaramban elinkautista jatketaan