Ylen uudeksi Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajaksi on valittu Ylen politiikan ja ajankohtaisohjelmien toimittajana tunnettu Pirjo Auvinen.
Auvinen seuraa tehtävässä Kirsi Heikeliä, jonka vuonna 2019 alkanut pesti päättyy kesällä. Auvinen aloittaa työnsä sijaintipaikassaan Tukholmassa elokuun alussa.
Yli 30 vuotta Ylellä työskennellyt Auvinen aloitti aikanaan toimittajanuransa juuri Ruotsissa. Hän on myös opiskellut maassa ja työskennellyt aiemminkin Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajana vuosina 2000–2004.
Ruotsiin Auvista vetää monikin asia: siellä vietetyt vuodet ovat jättäneet jälkeensä paitsi ruotsin kielen taidon ja kiinnostuksen ruotsalaiseen yhteiskuntaan myös paljon ystäviä opiskelu- ja työajoilta.
– Ja syy, miksi olen juuri nyt erityisen innostunut lähtemään sinne on se, että Ruotsi on pitkälti sama maa, mutta kuitenkin eri maa, kuin silloin kun tulin takaisin sieltä 18 vuotta sitten, Auvinen sanoo.
Kolme suurta muutosta käynnissä
Suurin muutos näkyy Auvisen mukaan kolmessa isossa kysymyksessä: turvallisuuspolitiikassa, maahanmuuttopolitiikassa sekä blokkipolitiikan murtumisessa.
Auvinen toteaa, että parhaillaan käytävä turvallisuuspoliittinen keskusteluon Ruotsille todella suuri asia – jopa suurempi kuin Suomelle.
– Se historia kun on mikä se on, eli yli 200 vuotta rauhaa nimenomaan näillä järjestelyillä, ja nyt yhtäkkiä Ruotsin pitäisi muuttaa täysin suuntaansa, Auvinen sanoo.
Auvisen kirjeenvaihtajavuosina 2000-luvun alussa käynnistynyt Ruotsin puolustusvoimien alasajo on myös kokemassa täyskäännöksen.
– Silloin arvioitiin, että Ruotsia ei uhkaa mikään, ja jos sellainen uhka sattuisikin tulemaan, se olisi niin hitaasti etenevä, että Ruotsi pystyisi palauttamaan armeijansa riittävän nopeasti, Auvinen muistelee.
Maailma kuitenkin muuttui nopeammin kuin Ruotsissa tai muualla osattiin ennakoida.
Auvinen toteaa, että Ruotsi on toki viime vuosien aikana vahvistanut armeijaansa, eikä siellä nollasta lähdetä muutenkaan: Ruotsilla on erittäin hyvät ilma- ja merivoimat. On kuitenkin vuosien projekti, että armeija saadaan rakennettua takaisin, Auvinen sanoo.
Toinen suuri muutos viimeisten parinkymmenen vuoden aikana on Auvisen mukaan blokkipolitiikan synty ja murtuminen:
– Minäkin olin keskustapuolueen johtajan kotona Jämtlandissa, kun eri oikeistopuolueet perustivat oman blokkinsa eli sinne muodostui selkeästi vasemmistoblokki ja oikeistoblokki, jotka taistelivat vallasta. Ja nyt on sekin murtunut, Auvinen huomauttaa.
Kolmantena isona muutoksena Auvinen mainitsee maahanmuuttopolitiikasta käytävän keskustelun. Helmikuussa Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson totesi esimerkiksi, että nyt on muiden maiden vuoro kantaa suurempaa vastuuta Ukrainan pakolaisista, mikä olisi suuri käännös Ruotsin aiemmin hyvin avoimena tunnetussa maahanmuuttopolitiikassa.
– Ainakin maahanmuuttopolitiikan muutoksesta nyt keskustellaan. Miten paljon se sitten oikeasti muuttuu, se jää toki nähtäväksi, Auvinen sanoo.
Kokeneen toimittajan ei siis tarvinut kauan miettiä, hakeako uudelleen kirjeenvaihtajan tehtävään:
– Kuten sanoin, se on eri maa, ja nämä ovat kyllä todella isoja ja mielenkiintoisia muutoksia, joita siellä nyt tapahtuu, hän toteaa.
Suomi on nyt paljon esillä Ruotsissa
Kirjeenvaihtajan työ on parissakymmenessä vuodessa muuttunut suuresti – kuten on työ myös Pasilankin toimituksessa, Auvinen toteaa.
2000-luvun alussa verkkouutisointi oli Ylessäkin vasta aluillaan. Nykyään toimittajat myös näkyvät ja kuuluvat suorissa lähetyksissä aiempaa reippaasti enemmän. Auvinen muistaa kuitenkin tehneensä edelliselläkin kaudellaan suoria muun muassa ulkoministeri Anna Lindhin murhan ja Ruotsia kuohuttaneen nuoren kurdinaisen kunniamurhan yhteydessä.
Ennen kaikkea Auvinen kuitenkin odottaa innolla pääsevänsä kirjeenvaihtajakaudellaan tekemään analyysejä sekä ilmiöjuttuja Ruotsista ja muista Pohjoismaista.
– Vaikka netti onkin kutistanut maailmaa, niin kyllä se taitaa totta olla vieläkin, että sieltä tulee eri ilmiöitä tänne meille vähän viiveellä, eli Ruotsissa ehkä ollaan vielä vähän edellä, Auvinen sanoo.
Yksi asia mistä ei ainakaan tule pulaa, on käsiteltävien aiheiden kirjo.
– Juuri nyt tapahtuu niin hirmuisen paljon ja vieläpä isoja muutoksia, niin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa kuin muissa Pohjoismaissa. On hienoa, kun pääsee matkustamaan ja on siellä paikan päällä, omin silmin näkee ja voi omin sanoin kertoa, että miltä asiat vaikuttaa, Auvinen toteaa.
Suuri muutos kirjeenvaihtajakausien välillä on tapahtunut siinäkin, että Suomi tunnetaan Ruotsissa nyt paljon paremmin.
– Aikaisemmin saattoi olla, että tiedot Suomesta olivat hyvin hatarat, ja se kieli enemmän siitä ettei ollut oikein kiinnostusta. Mutta nyt Suomi on siellä erittäin paljon esillä, Auvinen pohtii.
Vuodesta 1991 eli yli 30 vuotta Ylellä työskennellyt Auvinen on erittäin kiitollinen mahdollisuudesta päästä uudelleen Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtajaksi.
– Kaiken tämän jälkeen olen tänään ollut todella iloinen ja ylpeä meidän työnantajasta, että sinne nimitetään tämän ikäinen ihminen. Haluan tätä ilosanomaa tuoda esiin, Auvinen sanoo.
Lisää aiheesta: