Oliver Helanderin ensimmäisestä harjoitusvuodesta Tero Pitkämäen valmennuksessa kantautui lopputalvesta rohkaisevia uutisia. Lajivalmentaja Petteri Piironen kertoi Ilta-Sanomille, että vammojen kanssa paininut huippulupaus oli pystynyt harjoittelemaan syksyn ja talven aikana laadullisesti ja määrällisesti selvästi paremmin kuin aiemmin.
Terveystilanteen vuoksi Piironen povasi, että Helander avaa kautensa Etelä-Afrikan Potchefstroomissa leirin yhteydessä järjestettävässä kilpailussa 6. huhtikuuta. Helander vetäytyi kuitenkin kilpailusta kalkkiviivoilla lähentäjässä olleiden tuntemusten vuoksi.
SUL:n tiedotteessa Helanderin kerrottiin menevän magneettikuvaukseen, mutta sittemmin aiheen tiimoilta on ollut hiljaista. Koska kyse on niin vammaherkästä heittäjästä kuin Helander, lähentäjävamman laadusta on riittänyt pohdintaa.
Helander ja Pitkämäki haluavat kuitenkin leikata huhuilta siivet: oikeasta lähentäjästä löytynyt vamma ei ole vakava eikä muuta kilpailukauden suunnitelmia.
– Lähentäjävammat ovat keihäänheittäjälle yleisiä. Tämä ei ole mikään sellainen, että kausi olisi pilalla. Otettiin muutaman viikon rauhallinen jakso ja Turkissa palataan kovempien heittojen pariin. Kausi avataan näillä näkymin suunnitellusti Dessaussa (25. toukokuuta), Pitkämäki kertoo Yle Urheilulle.
Tuntemuksia aiheuttanut lihas on tarkemmin oikean lähentäjän adductor longus, jonka voidaan katsoa olevan huonon lihaksen maineessa: siitä ei ole urheilijalle hyötyä, vaan ainoastaan mahdollista haittaa, toisin sanoen kipua.
Myös Pitkämäellä on kokemusta suojattinsa vaivasta toukokuulta 2016. Helanderin ja Pitkämäen vammojen vertailu ei ole kuitenkaan järkevää, sillä Pitkämäellä lihas oli irronnut luusta lähes kokonaan. Sen sijaan, että lihaksen kiinnittymistä luuhun olisi odotettu puoli vuotta, kirurgi Harri Panula poisti Pitkämäen vasemman lähentäjän adductor longuksen leikkauksella.
– Jos olisi päädytty kiinnittämään lihas luuhun, en olisi saanut hölkkäillä puoleen vuoteen. Päätettiin tehdä jenkkipikajuoksijoiden suosima operaatio. Muun muassa Tyson Gay taitaa olla poistattanut longukset molemmista jaloistaan, Pitkämäki sanoo.
– Viimeisinä vuosinani en huomannut millään tavoin, että lihas oli poissa. Heitin myös ihan hyvin, seuraavana vuonna 88 metriä, ja pystyin heti kilpailemaan sinä kesänä, kun se irrotettiin. Mutta Oliverin tapauksessa ei tarvitse ajatella leikkausta, kun ei ole kyse niin isosta vammasta, Pitkämäki sanoo.
Helanderillekaan lähentäjä ei aiheuta päänvaivaa.
– Jos tämän kanssa tulee ongelmia jatkossakin, sitten pitää varmaan miettiä, kannattaako se leikata pois. Tässä vaiheessa ei vielä ainakaan, Helander sanoo.
Ruuskasen pöksyt avuksi?
Mikäli lähentäjä aiheuttaisi Helanderille ongelmia kauden aikana, Pitkämäen mukaan asiaan on saatu jo apua hänen nykyiseltä metsäalan yhtiökumppaniltaan Antti Ruuskaselta, joka kärsi niin ikään lähentäjävaivoista loppuvaiheessa uraansa.
Ruuskanen heitti muun muassa vuoden 2015 Pekingin MM-finaalissa 87,33 metriä (oli vasta viides) lähentäjävaivaa hallitsemaan suunnitelluilla housuilla, jotka ovat nyt Helanderin omaisuutta. Housujen nivusalueen kireyttä säätelemällä pystytään muokkaamaan lähentäjään kohdistuvaa kuormaa.
– Ruuskasen Antti on nimennyt ne seksipöksyiksi. Mies on lähettänyt kyseiset pöksyt postissa, että kokeiles noita. Katsotaan, tarvitseeko pukea päälle, Pitkämäki sanoo.
Myös Pitkämäki on heittänyt arvokisoissa huilattuaan muutaman viikon lähentäjävaivojen vuoksi. Näin tapahtui vuoden 2014 Zürichin EM-kisoissa, joissa Pitkämäki voitti pronssia ja Ruuskanen kultaa.
– Ruuskasen Pekingin-suorituksen ansioksi on sanottava, että hän heitti finaalissa akuutin vamman kanssa. Itse houduin jättämään Kalevan kisat välistä, mutta lähentäjä ei enää haitannut menoa Zürichissä.
4–5 kisaa ennen MM-matkaa
Saksan Dessaun kilpailun jälkeen Helanderin suunnitelmissa ovat kotimaassa Paavo Nurmen kisat (14.6.), Kuortane GP (18.6.) ja Oulun rankingkilpailu (26.6.).
– Tarkoitus olisi saada Dessaun lisäksi 3–4 kisaa ennen Eugenea, Pitkämäki sanoo.
Eugene järjestää ensimmäiset yleisurheilun MM-kisat Yhdysvaltain maaperällä 15.–24. heinäkuuta. Miesten keihään karsinta heitetään 21. päivä ja loppukilpailu 23:ntena. Huippukiinnostavan kauden täydentävät kuukautta myöhemmin käytävät Münchenin EM-kilpailut.
Vaikka viime sesonki oli Helanderille vaikea, se päättyi yksittäiseen onnistumiseen. Tampereen Kalevan kisoissa kultaa tuonut 86,13 oli osoitus Oulun Pyrintöä nykyisin edustavan heittäjän potentiaalista. Sittemmin kehitystä on tapahtunut etenkin ylävartalon fysiikassa. Samalla keihäänheittäjän suurin riesa eli olkapäävaivat ovat jääneet historiaan.
– Kun yläkertaan on tullut enemmän voimaa, se on auttanut olkapään kanssa, Helander sanoo ja saa kehuja Pitkämäeltä.
– Kyllä ihan ulkoisestikin näkee, että lihasmassaa on tullut olkapään lavan seudulle. Lavan hallinta on parantunut huomattavasti. Se tuo omalta osaltaan tukea olkapäälle ja jakaa heittämisen painetta laajemmalle lihasryhmälle. Toistaiseksi se on tuottanut tulosta. Mies on pystynyt heittämään ainakin kerran viikkoon kovatehoisen heittoharjoituksen pari–kolme viime kuukautta. Se on erittäin hyvä asia, Pitkämäki sanoo.
Siitä huolimatta, että Helander on ollut viime vuodet vammakierteessä, hän ei ole missään vaiheessa peitellyt tavoitettaan rikkoa 90 metrin raja. Lähtökohdat tulevaan kesään ovat paremmat kuin koskaan, minkä tiedostaa myös Pitkämäki.
– Jos rutiinitaso nousee selvästi, kyllä se kärkitulos myös nousee sellaisen potentiaalin kaverilla kuin Oliver. Rutiini- ja kärkitulos menevät käsi kädessä.
– 90 metriä on semmoinen mukava lukema. Voi se mennä reippaasti ylikin tai jäädä puolen metrin päähän, mutta olisi tärkeää, että vähän heikompanakin päivänä pystyisi tekemään kovan luokan tuloksen, Pitkämäki sanoo ja viittaa arvokisoihin, joista hän saalisti urallaan seitsemän mitalia.
Lue lisää: