Seminaarinmäen kampus Jyväskylässä on ensimmäisenä Suomessa saanut Euroopan komission myöntämän kulttuuriperintötunnuksen.
Tunnus on jaettu vuodesta 2013 lähtien sellaisille Euroopan Unionin alueella sijaitseville kohteille, jotka ovat Euroopan historian, kulttuurin ja yhdentymisen kannalta avainasemassa.
Komission perustelujen mukaan Seminaarinmäki edustaa suomalaista koulujärjestelmää ja korkealaatuista opettajien koulutusta, jotka edistävät tasa-arvoa yhteiskunnassa. Kampuksella luodaan perusta demokraattiselle eurooppalaiselle yhteiskunnalle ja ihmisten rauhanomaiselle yhteiselolle, perusteluissa todetaan.
Suomen ensimmäinen opettajaseminaari perustettiin Jyväskylään vuonna 1863.
– Tasa-arvoisen koulutuksen symbolina Seminaarinmäen saama tunnus on merkittävä, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Rakennuksia 1800-luvulta nykypäivään
Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäki on suojeltu, valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jossa on rakennuksia 1800-luvun lopulta nykypäivään.
Moni rakennuksista on tunnetun arkkitehdin käsialaa. Seminaarinmäen rakennuksia ovat suunnitelleet esimerkiksi Alvar Aalto ja Arto Sipinen.
Seminaarinmäelle tunnusta hakivat Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus, historian ja etnologian laitos, musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä opettajankoulutuslaitos.
– Euroopan kulttuuriperintötunnus tuo Jyväskylän yliopistolle merkittävää näkyvyyttä nimenomaan tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen kehittäjänä ja vahvistaa entisestään siteitämme eurooppalaiseen sivistyshistoriaan, sanoo Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen.
Hämäläinen uskoo, että arvokas kulttuuriperinto on myös vetovoimatekijä uusien opiskelijoiden ja tutkijoiden saamisessa Jyväskylän yliopistoon.
Kulttuuriperintötunnus 12 kohteelle
Museovirasto koordinoi tunnuksen käyttöä sekä hakuprosessia yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Euroopan kulttuuriperintötunnus myönnettiin nyt kahdelletoista kohteelle. Seminaarinmäen lisäksi tunnuksen saivat esimerkiksi Ventotenen saari Italiassa, benediktiiniläismunkki Saint Willibrordin perinne Echternachtissa Luxemburgissa, Euroopan komission palatsi Danubessa Romaniassa sekä keskiaikaisten kirkkojen seinämaalaukset Slovakiassa.
Tunnus on myönnetty jo 60 kohteelle, jotka liittyvät muun muassa rakennusperintöön, asiakirjoihin, kulttuuriympäristöön ja aineettomaan kulttuuriperintöön.
Tunnuksen on tarkoitus lisätä eurooppalaisten tietämystä Euroopan historiasta ja unionin rakentamisesta sekä yhteisestä, monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä.