Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Mökkeilyn hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin Italian-matkan – “En ole ajatellut, että mökkeily kuormittaisi hirveästi ympäristöä”, sanoo Laura Sillman

Koronaikana mökeillä vietetty aika on kasvanut huimasti. Suomen mökkivaltaisin maakunta Etelä-Savo patistelee vapaa-ajan asukkaita pienentämään hiilijalanjälkeään.

Laura Sillman osti perheineen mökin Juvalta viime keväänä. Ilmastoasiat pohdituttavat.
  • Riina Kasurinen

Sillmanien mökki Juvalla on jo lämmin, kun perhe pysäköi autonsa pihaan. Mökin etäohjattava ilmalämpöpumppu on laitettu lämmittämään, kun auto starttasi Sillmanien kotona Tuusulassa.

Peruslämpö on päällä suuren osan vuodesta, sillä mökki on käytössä kesän lisäksi myös syys- ja kevätviikonloppuina. Mökkiin ei tule juoksevaa vettä.

Suurin osa suomalaisten mökeistä on kuten Sillmanien: pieniä, mutta lähes aina sähköistettyjä ja yhä useammin hyvin varusteltuja. Niitä lämmitetään yhä suuremman osan vuodesta, sillä niillä vietetään koko ajan enemmän aikaa.

Mökkeilyinnon kasvu on on yksi syy siihen, miksi Suomen ympäristökeskus haluaa selvittää lähes koko kansan huvin vaikutukset ilmastoon.

Etualalla saunarakennus taka-alalla mökki.
Sillmanit halusivat, että mökkimatka kestää korkeintaan kolme tuntia. Juvalle tulee matkaa Tuusulasta 250 kilometriä. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Joka kymmenes auto tien päällä on matkalla mökille

Jo nyt tehtyjen selvitysten perusteella arvioidaan, että yhden ihmisen mökkeilyllään aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat 427 kiloa vuodessa. Suunnilleen saman verran päästöjä aiheutuu esimerkiksi yhden ihmisen vuosittaisesta juuston syömisestä.

Toisaalta on laskettu yhden mökin hiilijalanjälki perustuen keskimääräiseen mökkeilyyn Etelä-Savossa. Yhtä eteläsavolaista mökkiä käyttää keskimäärin neljä ihmistä, sinne tehdään vuosittain 24 reissua ja matkan pituus mökille on 118 km.

Silloin hiilijalanjälki on yhtä mökkiä kohden noin 2000 kiloa. Sitran laskelmien mukaan se vastaa noin 6000 lentokilometriä.

Laura Sillman kerää lämmityspuita koppaan ulkona olevasta kasasta.
Puun pienpolton aiheuttamia päästöjä ei olla huomioitu tähän astisissa mökkeilyn ilmastovaikutuksista tehdyissä selvityksissä lainkaan. Kuvassa Laura Sillman. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Sillmanien mökkeilyssä todennäköisimmin suurin päästöjen aiheuttaja on liikkuminen Tuusulasta Juvalle. Matkan taittaminen on vaikeaa julkisilla kulkuneuvoilla, sillä lähin bussi pysähtyy 20 kilometrin päähän mökiltä.

Sitä Sillmanit kuitenkin aikovat hyödyntää, jottei päästökuorma kasvaisi holtittoman suureksi.

– Olemme suunnitelleet, että kesälomalla minä tulen poikien kanssa pidemmäksi aikaa mökille. Kun mieheni joutuu olemaan töissä Espoossa, hän kulkee tänne viikonloppuisin bussilla. Näin ei tarvitse ajaa kahdella autolla, perheen äiti Laura Sillman kertoo.

Taulukkoa ladataan

Kymmenen prosenttia kaikesta Suomen henkilöautoliikenteestä liittyy matkoihin mökille tai kakkosasunnolle. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkäsen mukaan osuus on huomattavan suuri.

– Aikoinaan arvioimme kollegojen kanssa, että yhden kotitalouden mökille liikkuminen vuodessa vastaisi Keski-Euroopan matkaa, Pitkänen sanoo.

Mökille liikkumisen päästöjä on vaikea pienentää. Parhaiten se onnistuu hankkimalla esimerkiksi sähkö- tai kaasuauton. Sillmaneilla on diesel.

Etualalla järven jäätä taka-alla mökki ja sauna rakennukset.
Sillmanit ovat jo ostaneet mökille uudet ikkunat, jotta lämpö pysyisi paremmin tuvassa. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Laura Sillmania järkyttää tieto siitä, että mökkimatkat voivat aiheuttaa yhtä paljon päästöjä kuin lentäminen.

– Ilmastoasiat ovat minulle tärkeitä. En ole ajatellut, että mökkeily hirveästi kuormittaisi ympäristöä.

Laura Sillman kuvitteli, että mökkeily on ekologista - "Nämä asiat mietityttävät"

Kaksi asuinpaikkaa tarkoittaa tuplana kaikkea

Mökkimatkojen jälkeen eniten päästöjä syntyy mökin lämpimänä pitämisestä. Mökkeily on ilmastopäästöjen näkökulmasta vähän sama kuin asuisi kahdessa eri asunnossa ja aiheuttaisi näin asumisellaan tuplapäästöt.

Sillmanit hankkivat mökilleen ilmalämpöpumpun, mutta myös paljon muuta. Sinne on ostettu astioita, verhoja, petivaatteita ja huonekaluja. Perhe ei halua, että mökki on kotoa poistettujen tavaroiden kaatopaikka.

Keittiö on remontoitu, pihalle on tehty iso terassi.

Lautoja ja rakennustarvikkeita mökin pihassa.
Ensi kesänä Sillmanit rakentavat uuden laiturin rantaan vanhan ja lahon tilalle. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen toteaa, että jos ihmisillä on kaksi kotia, se tarkoittaa väistämättä kulutuksen kasvua. Toisaalta, jos mökkeily korvaa lomamatkoja Thaimaassa, se voi olla ilmastoteko.

– Riippuu tietysti siitä, miten usein etelään lentää. Pitää huomioida myös se, että mökkeily ylläpitää suomalaisten luontosuhdetta ja tuottaa terveysvaikutuksia.

Sillmaneille oma mökki on pitkäaikaisen haaveen toteutuminen. Aiemmin perhe olisi suunnannut kesälomalla ulkomaille, mutta tänä kesänä mökki vetää puoleensa enemmän.

Tutkimusten mukaan mökkeilijät ovat keskimäärin kuitenkin ylipäänsä liikkuvaista väkeä ja he suuntaavat paitsi mökille, myös lentävät etelään. Laura Sillman tunnistaa kuvion.

– Ei mökki kaukokaipuuta poista, Sillman sanoo.

Laura Sillman kesämökkinsä keittiössä laskee vesiastiasta vettä kapselikahvinkeittimen vesisäiliöön.
Sillmanien mökillä ei ole kaivoa vaan juomavedet ostetaan kaupasta. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Etelä-Savossa Mikkelin seudun kehitysyhtiö on aloittanut kampanjan, jossa se herättelee vapaa-ajan asukkaitaan kestävämpään mökkeilyyn. Maakunnassa on 300 000 mökkiläistä ja vakituisia asukkaita vain puolet siitä.

Laiturilla.fi-sivustolle on koottu läjäpäin vinkkejä eri tavoin kestävään mökkeilyyn. Etenkin ekologisuuteen liittyvät sisällöt ovat olleet paljon luettuja. Kampanja on suunnattu Etelä-Suomesta tuleville mökkiläisille, kuten Sillmaneille.

Laura Sillmanin mielestä tiedon jakaminen on pelkästään hyvä asia.

– On hyvä miettiä, millaisia jälkiä maailmaan mökkeilyllään jättää. Täällä huomaa paremmin, minkälaisissa olosuhteissa elämme ja mitä se merkitsee. Luonnon pitäisi säästyä jälkipolvillekin.