Suomessa arviolta 2–3 prosenttia väestöstä sairastaa pakko-oireista häiriötä eli OCD:tä. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista obsessive-compulsive disorder. Suomessa häiriötä eriasteisena sairastaa siis 110 000–165 000 ihmistä.
Sairastuneiden määrä on pysynyt suhteellisen samanlaisena viimevuosina. Pakko-oireinen häiriö on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä.
Norjassa Bergenin yliopistosairaalan tutkijoiden Gerd Kvalen ja Bjarne Hansenin kehittämä hoitomalli on herättänyt maailmalla huomiota. Hoito tulee mahdollisesti mullistamaan tai merkitsevästi muuttamaan pakko-oireisen häiriön hoitoa Suomessakin, uskoo ylilääkäri Suoma Saarni HUS Psykiatrialta.
Norjassa malli on Saarnin mukaan jo muuttanut hoidon ja purkanut hoitojonoja. Potilaat ovat päässeet hoitoon ja parantuneet häiriöstä.
– Kaksi kolmasosaa potilaista on vuoden seurannassa oireettomia hoidon jälkeen. Se on hurja luku, sanoo Saarni.
Uusi menetelmä tuo potilaille toivoa.
– Tämä on ilouutinen, koska pakko-oireiseen häiriöön on ollut tähän saakka olemassa vain kohtalaisen hyviä hoitomalleja ja niiden saatavuus on ollut huono. Pitkässä seurannassa niiden teho ei ole ollutkaan niin hyvä, kuin on toivottu. Tämä uusi malli vaikuttaa selkeästi tehokkaammalta kun aikaisemmat hoidot, sanoo Saarni.
Hoidon tavoite on parantaa
Pakko-oireinen häiriö tarkoittaa pakkoajatuksia ja -toimintaa. Niiden sisältö voi olla hyvin erilainen eri ihmisillä.
– Hyvin tyypillisiä ovat esimerkiksi tartuttamispelko tai lian pelko, tai seksuaalissävytteiset pakkoajatukset ja väkivaltaiset pakkoajatukset, avaa Saarni.
Hoidon perusajatuksena on, että potilas voi vapautua OCD:sta eli pakko-ajatusten ja pakkotoimintojen vankilasta.
Aikaisemmin pakko-oireiden hoidossa on käytetty altistushoitoa eli niin sanottua ERP-terapiaa. Lyhenne muodostuu sanoista Exposure and Response Prevention eli altistus ja reagoinnin esto. Norjassa kehitetty Bergenin hoitomalli on luotu ERP-menetelmän pohjalta.
Lyhyesti idea on löytää jokaisen potilaan oman pakko-oireisen häiriön sisältö ja räätälöidä altistus juuri siihen. Altistus kohdistuu ajatukseen ja sen herättämään ahdistuksen tunteeseen. Kun potilas pystyy estämään itseään reagoimasta ahdistukseen, tapahtuu käyttäytymisen muutos.
– Hoidon aikana potilaan kokemus ahdistuksesta ja ahdistavista asioista muuttuu ratkaisevasti, jolloin hän ei enää ole pakotettu toimimaan pakko-oireen sisällön mukaisesti, vaan voi valita myös toisin, selittää Saarni.
Aiemmissa hoitomalleissa terapia jaksottuu pitkälle ajalle. Bergenin mallissa koko terapia toteutetaan neljässä päivässä. Miksi lyhyt hoito on tehokkaampi kuin pitkä? Sitä ei täysin tiedetä.
– Tässä yhdistetään aika innovatiivisella tavalla kognitiivisen psykoterapian, altistuksen ja ryhmähoidon eri elementtejä. Uutta tässä on intensiivisyys. Potilas ja terapeutti muodostavat työparin ja jokaisella potilaalla on oma henkilökohtainen terapeutti koko hoidon ajan. He tekevät rinta rinnan pitkät työpäivät yhtä terapiasessiota, kertoo Saarni.
Pitkä sairaushistoria ei ole hoidon este
Pitkä sairastaminen tai vaikea-asteinen oireilu ei ole este hoidon aloittamiselle. Potilailta edellytetään kykyä ja halua työskennellä itsensä, ajatustensa ja käyttäytymisensä kanssa ja jonkinlaista kykyä tarkastella omia ajatuksia, tunteita ja toimintaa.
Hoito HUSissa käynnistyy tänä kesänä ja sitä on tarjolla vain HUS-alueen potilaille.
– Katsomme ensin, miten tämä soveltuu suomalaisiin oloihin ja saammeko yhtä hyviä tuloksia kuin esimerkiksi Norjassa. Jos näin on, niin tietenkin toivomme, että tämä pystyttäisiin levittämään koko maahan hoitomalliksi. Siihen voi mennä aikaa, Saarni arvioi.
Pakko-oireinen häiriö alkaa tavallisesti lapsuudessa tai nuoruusiässä. Hoitamattomana sairaus kroonistuu, ja siksi kannattaa hakea apua, Saarni kannustaa.
Lievempiin oireisiin voi auttaa nettiterapia. Sitä on saatavilla koko maassa lääkärin lähetteellä ja se on potilaalle maksutonta, neuvoo ylilääkäri Saarni. Neljän päivän hoito-ohjelman toivotaan tuovan helpotusta vaikeimpiin häiriöihin.
– Jos arki vielä sujuu ja pystyy käymään töissä, silloin nettiterapia todennäköisesti on riittävä. Jos taas arki on huomattavan vaikeutunutta, ja vaikka joten kuten vielä selviytyisi työtehtävistään, niin silloin lähete erikoissairaanhoitoon voi olla paikallaan. Tämän arvioi hoitava lääkäri.
Ensimmäiset hoitoryhmät käynnistyvät HUSissa kevät-kesällä. Hoidon vakiintuminen riippuu hoitotuloksista.
Samaan aikaan ensimmäisten ryhmien kanssa käynnistyy HUSissa käytettävyystutkimus, jossa selvitetään hoidon soveltuvuus Suomen oloihin. Sen jälkeen voidaan tutkia, pysyvätkö Suomessa saatavat hoitotulokset samalla tasolla kuin muissa maissa, kuten Norjassa ja Islannissa.
Tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2023, kunhan seuranta-aika on päättynyt ja tulokset saadaan analysoitua.
Muokattu 2.11.2023: Otsikkoon lisätty puuttunut "hoidon"-sana.
Voit keskustella aiheesta 5.5. kello 23:een saakka.
Katso Yle Areenasta Akuutti: Apu ahdistaviin pakko-oireisiin