Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Maatalouden syvenevä talousahdinko ja kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen herättävät huolta myös kansanedustajissa. Yle kysyi Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajilta pitäisikö ruoan alkutuotannon Suomessa saada lisätukea. Kyselyyn vastasi seitsemästätoista edustajasta 13: kaikki olivat lisätuen kannalla.
Akuuttia maatalouskriisiä ei kuitenkaan pelasteta pelkillä tukipaketeilla.
Kerimäkeläinen maidontuottaja Sanna Hämäläinen kertoo, että tuotteiden hinnat eivät ole pystyneet nousemaan samaa tahtia kustannusten kanssa. Hänen mielestään ratkaisu on kauppojen ja elintarviketeollisuuden käsissä.
– Kuilu kustannusten ja tulojen välillä on todella suuri. Tuottajahintojen nosto auttaisi tässä tilanteessa kaikista nopeimmin.
Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto nostaa myös esiin kaupan roolin.
– Tällä hetkellä olisi kyllä toivottavaa keskittyneen kaupan pelisilmän käyttö, hän sanoo.
Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinenkin toivoo kaupoilta vastaantuloa. Hän viittaa kuluttajien mahdollisuuteen tukea paikallista ruokatuotantoa.
– Uskon löytyvän paljon asiakkaita, jotka ovat valmiita maksamaan lisähintaa lähituotteesta, jos tietävät hinnan lisäyksen menevän paikallisille alkutuottajille.
Myös tuore maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) otti eilen kantaa maatalouden kannattavuusongelmiin ja sanoi ratkaisun löytyvän kaupan alalta.
Heikko kannattavuus johtaa alasajoon
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on ilmaissut huolen maatilojen maksuvalmiuden kriisiytymisestä rajun kustannusnousun takia. Kouvolalainen kansanedustaja Ville Kaunisto (kok.) on samoilla linjoilla.
– Meillä on alkutuotanto täydellisessä kriisissä. Mitä tulee esimerkiksi energian hintaan, niin on selvää, että jykevämpiä toimia tarvitaan, hän sanoo.
Kuusikkopirtin maitotilaa Kerimäellä pitävä Sanna Hämäläinen on huolissaan maatilojen heikosta kannattavuudesta myös luottamustehtäviensä kautta. MTK Etelä-Savon puheenjohtajana hän tietää, että energian, lannoitteiden, rehujen ja polttoaineen jyrkkä hinnannousu on ajanut monet maatilat pohtimaan, onko tuotantoa enää varaa jatkaa.
– Jos tätä tilannetta ei saada nyt korjattua, niin alasajo on kova: huoltovarmuus heikkenee ja maatilat vähenevät ihan väkisin, hän sanoo.
Hallitukselta 300 miljoonaa euroa maatalouden ahdinkoon
Hallitus päätti ylimääräisestä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista maaliskuun lopussa. Sanna Hämäläinen sanoo paketin olevan huomattava suuri verrattuna esimerkiksi maatalouden yrittäjätuloon, mutta sen kohdentaminen ja tuen maksatus ontuvat.
– Suurin osa tuista maksetaan vasta syksyllä, joten tukipaketista ei ole apua tämänhetkiseen ahdinkoon eikä kevään kylvöihin.
Kerimäkeläinen kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) korostaa, että kaikkein tärkeintä on saada tuet maksatukseen mahdollisimman nopeasti.
– Nopeita keinoja on vaikea löytää. Etenkin sellaisia, jotka kohdistuisivat heille, joille tämä ahdinko on kaikkein todellisin.
Eniten palautetta maatalousyrittäjiltä Järvinen sanoo saavansa liittyen maataloustukiin.
– Minulta kysytään usein, miksi niin suuri osa tuista kohdistuu pinta-alaperusteisesti eikä tuotantoperusteisesti eli että tuki valuu myös sellaisille tiloille, joilla itse asiassa ei tuoteta enää mitään.
Jotta tukien kohdentuminen tuotantoperusteisesti toteutuisi, vaatisi se Järvisen mielestä ison rakennemuutoksen.
Tukipaketit auttavat maataloutta vain hetkellisesti. Sanna Hämäläinen sanoo, että pitemmällä tähtäimellä ongelmaa ei voi ratkaista lisätukien avulla.
– Kyllä markkinoilta pitää tulla tuotteiden oikea hinta ja kannattavuus tiloille.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 5.5. klo 23:een saakka.