Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vasemmistoliitto ohitti vihreät Ylen puoluekannatuskyselyssä huhtikuussa ensimmäistä kertaa reiluun seitsemään vuoteen. Vihreiden kannatus on ollut vuodenvaihteen jälkeen laskussa. Vasemmistoliiton kuukausittaisessa kannatusvaihtelussa on ollut enemmän nousua kuin laskua.
Vihreiden sijaispuheenjohtaja Iiris Suomela löytää kaksi pääsyytä kannatuksen laskuun. Sijaispuheenjohtajuus ei tuo näkyvyyttä sekä koronavirus ja Venäjän hyökkäyssota ovat ihmisten ajatuksissa ilmastoasioiden sijaan.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo jäi äitiysvapaalle marraskuun puolivälin jälkeen. Vihreiden kannatus oli joulukuun alussa julkistetussa mittauksessa 10,1 prosenttia. Sen jälkeen kannatus on laskenut joka kyselyssä prosenttiyksikön kymmenyksiä. Nyt kannatus on 8,8 prosenttia.
Iiris Suomela sanoo, että johtajana on aina ensimmäisenä katsottava peiliin, ennen kuin lähtee etsimään syitä muualta.
– Puheenjohtajan roolissa ei ole ollut se vakituinen, suomalaisten laajemmin tuntema henkilö vaan sijainen. Kyllähän se näkyvyyteen vaikuttaa – ja sitä kautta varmasti myös kannatukseen.
Keskisuurista puolueista vihreät ja vasemmistoliitto kilpailevat jonkin verran samoista äänestäjistä. Siksi vasemmistoliiton nousu vihreitä suuremmaksi kannatuskyselyssä ei ole merkityksetön asia. Tosin vielä kannattaa katsoa seuraava kysely, säilyykö tilanne ennallaan. Ero kannatuksessa on pieni.
Viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019 vihreät sai neljä paikkaa ja satatuhatta ääntä enemmän kuin vasemmistoliitto. Vuoden 2015 lopulta aina tähän kevääseen asti vihreiden kyselykannatus on ollut vasemmistoliittoa selvästi suurempaa. Nyt tilanne on muuttunut.
Kevään aluevaaleissa ei äänestetty vihreiden vahvassa kaupungissa Helsingissä. Vasemmistoliitto olikin aluevaaleissa kaikilla mittareilla vihreitä suurempi.
Sodasta ja Natosta huolimatta Haaviston työ ei vakauta suosiota
Koronaviruksen torjunnan ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden pohdinnan vuoksi vihreille tärkeät ympäristö- ja ilmastoasiat eivät ole olleet esillä niin paljon kuin aiemmin. Suomela kuitenkin muistuttaa, että hallituksessa on tehty ilmastopäätöksiä.
– Hallitus on tuonut eduskuntaan uuden ilmastolain. On saatu tehtyä loput päätökset, joilla Suomi etenee kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.
Venäjän hyökkäyssota ja Nato-jäsenyyden pohdinta ovat kuitenkin pitäneet vihreää ulkoministeriä Pekka Haavistoa esillä julkisuudessa. Se ei ole riittänyt kannatuksen säilyttämiseen.
Sodan vuoksi Suomi pyrkii eroon Venäjän fossiilisesta energiasta mahdollisimman nopeasti.
– Fossiilisesta energiasta pitää päästä eroon entistä nopeammin. Samalla on mietittävä, miten tätä tilannetta helpotetaan pienituloisille, Iiris Suomela sanoo.
Voit keskustella Ylen puoluekannatuskyselystä perjantaihin 6.5.2022 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.
Katso lisää:
Ylen kannatusmittaus: Kokoomuksen kannatus laskee huippulukemista, vasemmistoliitto ohittaa vihreät