Jos Suomesta tulee Naton jäsen, suurin vaikutus olisi puolustusliiton kollektiivinen puolustussitoumus, uskoo kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.).
– Kollektiivinen puolustussitoumus tuottaa pelotteen ja nostaa kynnystä lähteä sotilaallisiin voimatoimiin jäsenmaata kohtaan. Tämä olisi suurin vaikutus. Kukaan ei ole lähtenyt kokeilemaan Naton kollektiivista puolustusta, Halla-aho painotti A-Talkissa torstaina.
Selvä enemmistö kansanedustajista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Yksi vastustajista on vasemmistoliiton Anna Kontula. Hänen mukaansa Suomea voisi Nato-maana odottaa kaksi muutosta.
– Suomen kansainvälisessä tilanteessa tapahtuisi muutos. Neuvostoliiton jälkeen ajateltiin, että Suomi voisi olla sitoutumaton maa, joka toimii rauhanvälitystehtävissä ja edustaa ihmisoikeusperusteista maailmanjärjestystä. Tällaisen roolin vetäminen ei olisi enää niin uskottavaa.
Kontulan mielestä Suomella olisi Nato-maana myös suurempi riski sekaantua sotilaallisiin konflikteihin.
Kansanedustaja Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomelle suurinta turvaa tarjoaa se, että saataisiin oman puolustuskyvyn lisäksi koko Nato-maiden yhteinen puolustuskyky. Hän ei allekirjoita Kontulan lausumaa Suomen sitoutumattomuudesta.
– Suomi ei mennyt sitoutumattomaksi YYA-sopimuksen ja kylmän sodan jälkeen, vaan täysin puolueelliseksi ja sitoutuneeksi EU-maaksi. Emme menneet muiden EU-maiden tavoin Natoon, mutta nyt asia korjataan. Voimme edelleen kritisoida ihmisoikeusasioissa Nato-maitakin, jopa vahvemmalla selkänojalla.
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) näkisi Nato-jäsenyyden sijaan Suomen ja Ruotsin syvenevää puolutusyhteistyötä ja EU:n vahvempaa roolia. Nyt hän pitää tärkeänä, että Ruotsikin päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä.
– Ruotsi on Suomen tärkein kumppani. Se, että maat olisivat Nato-jäsenyyden eri puolilla, ei olisi kummallekaan hyvä tilanne.
– Niin kauan kun ei tule kriisiä, jossa Suomi on mukana, niin Nato-jäsenyys ei muuta mitään. Yhteistyö Naton kanssa on venynyt pitkälle, emmekä ole haalimassa lisää joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita, Tuomioja sanoo.
Suomi on päättämässä Nato-hakemuksen jättämisestä todennäköisesti toukokuun puolivälin jälkeen.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmoittaa oman kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen viimeistään 12. toukokuuta.
Ratkaisevassa asemassa on myös pääministeri Sanna Marin ja SDP:n puoluevaltuuston kokous, joka päättää puolueen Nato-kannasta lauantaina 14. toukokuuta.
Eduskunnan odotetaan saavan kantansa hallituksen turvallisuusselontekoon valmiiksi 16. toukokuuta alkavalla viikolla.
Ratkaisujen aika on, kun tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunta (TP-Utva) sopii Nato-hakemuksen jättämisestä ja antaa eduskunnalle uuden selonteon tai tiedonannon.
Katso koko A-Talkin lähetys Yle Areenasta.
Lue lisää:
Suomi päättää pian Nato-jäsenyydestä – katso tästä, miten päätöksenteko etenee