Virolaisen kuvanveistäjä Matti Varikin tekemä Leninin patsas seisoo piiloon jäävässä puistikossa Kotkan keskustassa.
Näille kulmille putosivat talvisodan ensimmäiset pommit marraskuussa 1939, jolloin Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen ilman sodanjulistusta Suomea vastaan.
Lenin-patsas on saatu lahjana vuonna 1979 Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka kuului tuolloin Neuvostoliittoon. Patsas on joutunut useaan otteeseen vandalismin kohteeksi ja sitä on töhritty.
Turku päätti kaksi viikkoa sitten poistaa oman Lenin-patsaansa ydinkeskustasta, koska se on herättänyt yleisössä ja mediassa toistuvasti tunteita ja keskustelua. Leningradilta lahjaksi saatu Leninin rintakuva on ollut Turun keskustassa vuodesta 1977. Jatkossa sen paikka on museopalveluiden säilytystiloissa.
Poistoa vaatineet aloitteet odottavat vastauksia
Turun ratkaisun jälkeen Kotkassa on Suomen viimeinen Lenin-patsas, joka näkyy katukuvassa. Myös sen poistamisesta käydään keskustelua. Patsasta on esitetty poistettavaksi sekä valtuusto- että kuntalaisaloitteella. Aloitteissa esitetään, että patsas pitäisi siirtää maakuntamuseoon, koska se loukkaa Neuvostoliiton sotarikoksien uhreina menehtyneiden ihmisten muistoa.
Valtuustoaloitteen takana on Kotkassa pitkään vaikuttanut sosiologian dosentti Juhani Pekkola, joka on jo pitkään halunnut Leninin patsaan poistamista kaupunkikuvasta.
– Siviilien pommittaminen on sotarikos. Tämän kaltainen muistomerkki on ihan väärässä paikassa. Kotkassa pitäisi muistella hyökkääjän sijaan ennemmin kotkalaisia pommituksissa kuolleita, sankarivainajia, sotalapsia ja sotaorpoja, sanoo Juhani Pekkola.
Poistoissa tulisi olla johdonmukainen
Venäjän ja propagandan tutkija Reeta Kangas Turun yliopistosta pitää patsaita historiallisina monumentteina. Hän haluaisi taidehistorioitsijana säästää myös sellaisia muistomerkkejä, mitkä eivät välttämättä ole mieluisia. Kankaan mielestä muistomerkki voi saada uuden merkityksen yhteisen keskustelun kautta.
– Jos keskustelua pyrittäisiinkin herättelemään sen sijaan, keskustelu viedään kokonaan pois. Asioista voidaan puhua eikä vain kärrätä patsaita johonkin taidemuseon varastoon pölyttymään. Muistomerkin on vaikea nähdä enää varsinaisesti ihannoivan Leniniä, vaan se on jäänyt menneisyyden dokumentiksi, perustelee Kangas.
Kangas kyseenalaistaa perustelun, jolla Turku päätti poistaa Leninin patsaan. Hänen mielestään taustalla on muu poliittinen ratkaisu, mutta syyksi esitetään Ukrainassa käytävää sotaa.
– En ymmärrä logiikkaa. Onhan Turussa myös Aleksanteri I:n patsas, eikä siihen ole reagoitu, vaikka se kertoo samasta suurvaltaihanteesta joka Putinilla on, huomauttaa Kangas.
Myöskään Tampereella sijaitsevan Lenin-museon johtaja Kalle Kallio ei näe yhteyttä Ukrainan sodan ja Leninin patsaiden välillä. Reeta Kankaan tavoin Kallio nostaa esiin johdonmukaisuuden patsaiden poistamisessa.
– Senaatintorilla Helsingissä on keisari Aleksanteri II:n patsas. Meidän historiassamme hän on se hyvä keisari, joka salli suomen kielen käytön ja jonka aikana tuli markka, mutta olihan hän täydellinen itsevaltias. Jos emme hyväksy Leniniä, niin miksi me hyväksymme Aleksanteri II:n, kysyy Lenin-museon johtaja Kalle Kallio.
Kallio mainitsee myös sisällissodan muistomerkit, joissa hänen mukaansa ihannoidaan tavalla tai toisella toisten suomalaisten tappamista. Historiaan liittyy kiistanalaisia kohtia, mutta se ei pitäisi olla museonjohtaja Kalle Kallion mielestä peruste sille, että se poistetaan katukuvasta.
– Meillä on tosi paljon asioita, jotka herättävät tunteita ja keskustelua. Turun toriparkki herättää tunteita ja keskustelua, mutta ei sitä poisteta sen takia, Kallio tokaisee.
Säilytetään, lisätään opastaulua, siirretään museoon, poistetaan
Ihmisillä on monenlaisia mielipiteitä, mitä voidaan antaa olla katukuvassa näkyvällä paikalla ja mitä ei. Kymen Sanomien verkkokyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa haluaisi siirtää Lenin patsaan pois katukuvasta.
Tällä linjalla on myös Kotkan kokoomuksen valtuustoryhmä. Sen mukaan patsas ei ole kokoomuksen ideologian ja arvoperustan mukainen. Kaupunginvaltuutettu Sami Hohti (kok.) sanoo, että Turun pormestari Minna Arve (kok.) teki patsaan poistosta hyvän päätöksen.
– Päätös oli häneltä rohkea. Patsaan poistaminen olisi myös Suomen Nato-myönteisyyden kannalta oikea ratkaisu, sanoo Sami Hohti.
Kotkan kaupunginvaltuusto palautti Lenin-patsaan kohtalon takaisin valmisteluun, vaikka vastaus aloitteisiin oli aiemmin hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
Palauttamista kannattaneista valtuutetuista osa haluaa patsaan poistamista ja osa esimerkiksi selittävää kylttiä patsaan viereen.
Valtuutetuista Leena Griinari (vihr.) haluaisi ehdottomasti säilyttää Lenin-patsaan nykyisellä paikallaan, mutta pitää kylttiä tarpeellisena. Griinari näkee patsaan kuvanveistäjä Matti Varikin taideteoksena.
– Tässä näkyy taiteilijan ironia, että Leninillä on vain yksi käsi ja vasen käsi puuttuu. Sitä voi pohtia, onko se tietynlainen kannanotto vai ei, pohtii Griinari.
Vuonna 1995 patsaan lähelle paljastettiin osana Port of Kotka -taidenäyttelyä veistos Leninin puuttuva käsivarsi.
– Minusta tämä kokonaisuus on symboliikkaa täynnä. Ilman muuta se kannattaa säilyttää ihan taidehistoriallisin, mutta myös historiallisin perustein, perustelee valtuutettu Leena Griinari.
Patsaan poistamisessa nousee esiin kysymys historian unohtamisesta tai muuttamisesta. Lenin-museon johtaja Kalle Kallio suhtautuu patsaisiin vain patsaina, eikä hänen mielestään käsitys menneisyydestä muutu sillä, että onko patsas sisä- vai ulkotiloissa.
Hän viittaa Yhdysvaltojen patsaskiistoihin, jossa orjuudesta muistuttavia monumentteja on haluttu poistaa.
– Jos kotkalaiset päättävät, että Leninin paikka ei ole enää ulkona, niin se on mahdollista siirtää sieltä pois. Mutta on oltava johdonmukainen. Voi olla muitakin asioita, joita ei olisi tarpeen pitää enää esillä, muistuttaa Kalle Kallio.
Voit keskustella aiheesta 12.5. klo 23.00 saakka.