Suomalaisille mineraaleille ja esimerkiksi niistä tehdyille akkumateriaaleilla on nyt kova kysyntä maailmalle.Taustalla vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillitseminen, kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt sekä Ukrainan sota.
– Kasvu ja tarve on ihan valtava. Samalla olemme tilanteessa, jossa teollinen autonomia on ihan uudessa roolissa, valtionyhtiö Suomen malmijalostus oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo.
Teollisella autonomialla Hietanen tarkoittaa sitä, että eri puolilla maailmaa halutaan nyt lisätä omavaraisuutta keskeisissä raaka-aineissa. Tämä johtuu siitä, että globaaleista toimituksista ei ole enää varmuutta. Jokainen vetää nyt täkkiä omalle puolelleen. Näin myös EU:ssa.
– EU pyrkii varmistamaan, että unionin alueella toimiville yrityksille ja kuluttajille riittäisi raaka-aineita. Näköpiirissä on, että kaikista näistä keskeisistä raaka-aineista tulee pula, Hietanen sanoo.
Suomen malmijalostus hallinnoi ja kehittää valtion omistuksia akku- ja kaivosteollisuudessa.
Suomi hyvässä asemassa
Suomi on hyvässä asemassa uudessa raaka-ainekilpailussa. Täältä löytyy monia keskeisiä raaka-aineita ja myös niitä jalostavaa teollisuutta. Niitä ovat esimerkiksi nikkeli, koboltti ja litium, joita tarvitaan akkujen valmistuksessa.
Suomesta löytyy myös esimerkiksi kuparia, jonka kysynnän uskotaan räjähtävän, kun maailmaa sähköistetään kovalla tahdilla.
– Maailmassa pitää tuottaa kuparia seuraavan 22 vuoden aikana sama määrä kuin koko ihmiskunta on tuottanut tähän mennessä, Hietanen kuvailee tilannetta raaka-ainemarkkinoilla.
Suomessa on myös EU:n ainoa apatiittikaivos, jota tarvitaan fosforilannoitteiden tekoon. Norjalaisen Yaran omistama kaivos ja jalostuslaitos sijaitsevat Siilinjärvellä.
Lisäksi Suomessa on korkeateknologisten tuotteiden valmistamiseen tarvittavia harvinaisia maametalleja, joista monien tuotantoa Kiina nykyään hallitsee.
Suomen kannalta tärkeään on, että maassa on myös mineraaleja jalostavaa teollisuutta ja teknologioita. Näin Suomeen jää enemmän rahaa raaka-aineiden tuotannosta.
Globaalit toimitusketjut murtuvat
Liiallinen riippuvuus ulkomaailmasta on osoittanut huonot puolensa viime aikoina. Euroopan haavoittuvuus selvisi viimeistään, kun kansainväliset toimitusketjut alkoivat katkeilla panepidemia-aikana.
Tilannetta kärjisti entisestään maailman rahtiliikenteen solmukohdan Suezin kanavan tukkeutuminen viime vuoden maaliskuussa. Suuren rahtialuksen juuttuminen kanavaan halvaannutti pitkälti toimitukset Kiinasta ja muualta Aasiasta Eurooppaan.
Ukrainan sota uusi naula arkkuun
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään vaikeuttanut EU:n raaka-ainehuoltoa. Venäjä ja Ukraina ovat monien keskeisten raaka-aineiden ja puolivalmisteiden toimittajia Eurooppaan.
Erityisesti Venäjälle asetetut pakotteet vaikuttavat. EU kärsii nyt riippuvuudestaan esimerkiksi Venäjän energiatoimituksista. Samanlaista riippuvuutta EU:lla on kuitenkin myös esimerkiksi titaanituotteiden toimituksista Venäjältä Euroopan lentokoneteollisuudelle.
Raaka-aineita tuottavien venäläisten yritysten toimitukset saattavat katketa, vaikka ne eivät olisi edes pakotelistoilla. Tämä johtuu siitä, että kuljetukset ja maksuliikenne Venäjälle ovat vaikeutuneet pakotteiden vuoksi.
Akkumateriaaleja tarvitaan yhä enemmän
Erityisesti akkumineraalien ja niistä tehtyjen jalosteiden kysyntä näkyy jo Suomessa. Suomen malmijalostus on esimerkiksi perustamassa kahta akkumateriaalitehdasta Kymenlaakson rannikolle.
Haminaan nousee tehdas yhteistyössä kiinalaisen CNGR Advanced Material-teknologiayhtiön kanssa ja Kotkaan kiinalaisen Beijing Easpring -yhtiön kanssa.
Myös Terrafamen akkukemikaalituotannolla Kainuussa on yhä suurempi merkitys Suomessa.
– On arvioitu, että Terrafamen ja siihen liittyvän toiminnan osuus on noin 20 prosenttia Kainuun bruttokansantuotteesta, Matti Hietanen sanoo.
Lupakäytännöt tökkivät
Matti Hietasen mukaan Suomella on suuret mahdollisuudet hyödyntää raaka-ainevaroja ja myös jalostaa niitä, mutta nykyiset lupakäytännöt vaikeuttavat toimintaa. Esimerkiksi Harjavallassa seisoo valmis Basfin akkumateriaalitehdas, koska se ei ole saanut ympäristölupaa.
– Luvitukseen liittyvä epävarmuus ja myös luvituksen hitaus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat meidänkin toimintaamme ja investointiympäristöön yleensä, Hietanen sanoo.
Hän kuitenkin uskoo, että Suomen malmijalostuksen omat hankkeet edistyvät suunnitellusti.
– Olemme suunnitelleet niitä alusta lähtien ajatellen ympäristönäkökulmia. En usko, että siinä asiassa tulee ongelmia, Hietanen sanoo.
Kaivosten vastustus lisääntyy
Raaka-aineiden hyödyntämistä vaikeuttaa myös kaivosten lisääntyvä vastustus Suomessa. Esimerkiksi Saimaan alueella jo pelkkä malmien etsintä herättää laajaa vastustusta. Kaivosten vastustajien huolen herättävät malminetsintäyhtiöiden laajoille alueille tekemät varaukset.
Käytännössä varaus ei anna juuri muita oikeuksia kuin tehdä tutkimuksia alueella jokamiehenoikeuden puitteissa. Se ei anna esimerkiksi oikeutta kallioperän porauksiin.
– Suomen ja Saimaan pinta-alasta on aika laaja alue varattu tällä tavalla ja se on aika kestämätön tilanne, vihreiden lappeenrantalainen kansanedustaja Hanna Holopainen sanoo.
Hän vastustaa kaivosten perustamista Saimaan alueelle. Samaa mieltä on luterilainen kirkko.
– Kaikki tällaiset riskitekijät Saimaalla ovat äärimmäisen kyseenalaisia, Lappeenrannan Sammonlahden kirkkoherra Juha Eklund tiivistä kirkon kannan.
Ongelmana on se, että Vuoksen vesistöalue, johon Saimaakin kuuluu, käsittää runsaan kuudesosan Suomen pinta-alasta.
Alueella on tehty vuosien mittavia Suomen suurimpia malmilöydöksiä kuten esimerkiksi Terrafamen Talvivaaran kaivos, Outokummun kaivos ja Yaran Siilinjärven apatiittikaivos.
Suomeen on valmisteilla uusi kaivoslaki. Yksi muutos laissa obn nähtävästi se, että maanomistajille ja kunnille annetaan enemmän vaikutusvaltaa varausten myöntämiseen. Ainakin heille annetaan kuulemismahdollisuus.