Voitonpäivän puheessaan presidentti Vladimir Putin rinnasti Venäjän Ukrainassa käymän sodan natsi-Saksan kukistamiseen vuonna 1945. Putin on ennenkin perustellut hyökkäystä natsismin kitkemisellä.
Miksi?
Taustalla on venäläisten aito trauma toisesta maailmansodasta, jota voi käyttää tarkoitushakuisesti viholliskuvien rakentamiseen, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista. Natsi- tai fasisti-sana on Venäjälle sopivan liikkuva käsite kuvaamaan monenlaista julmuutta.
– Se on tarkoituksellisesti tyhjä merkitsijä, johon voidaan liittää mitä tahansa pahuutta. Se rakentaa sadunomaisen kaksijakoisuuden hyvän ja pahan välille.
Venäjällä työskennelleen Ylen ulkomaantoimittajan Simo Ortamon mukaan natsi-sanan merkitys on myös muuttunut kuvaamaan ylipäänsä Venäjän vihollista.
– Silloin voidaan keksiä absurdeja väitteitä, kuten että [Ukrainan presidentti] Volodymyr Zelenskyi, joka on itse juutalainen, olisi natsimielinen.
Jussi Lassila ei kuitenkaan usko, että natsismin vastainen puhe tehoaa kansaan kovin hyvin vanhoista sotatraumoista huolimatta.
– Antifasismin narratiivi on monille venäläisille hahmottamaton ja epämääräinen.
Lassila näkee valitussa retoriikassa myös riskejä Venäjälle.
– Se tekee tästä viheliäisen, jos ja kun Venäjä joutuu kohtaamaan sodan rikolliset toimet. Voisiko se itse käyttäytyä fasistisesti? Ajattelu on pitkälti se, että Venäjä ei itse voi olla fasistinen, koska se on aikanaan voittanut fasismin.
Voit katsoa koko A-studion maanantain lähetyksen Yle Areenasta.
Lue myös: