Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lakkiaisperunoiden kanssa menee tiukille – kevään koleus on hidastanut varhaisperunan kasvua

Harsot ja muovit ovat apuna varhaisperunan kasvatuksessa, mutta viileä kevät on verottanut kasvua. Kotimainen varhaisperuna ehtii mahdollisesti koulun päättäjäisjuhlien ruokapöytään.

Varhaisperuna kasvaa nyt hitaasti
  • Lassi Lähteenmäki

Koulujen päättäjäisjuhlien pöydässä komeilevat usein uudet ja tuoreet kotimaiset varhaisperunat. Näin ainakin Turun seudulla, jossa varhaisperunaa paljon kasvatetaan.

Lähiviikot näyttävät, jatkuuko perinne. Pitkään kestänyt kolea jakso kasvattaa perunaa hitaasti, vaikka harsot ovatkin apuna.. Lähiviikkoina säässä ei pitäisi tapahtua merkittävää muutosta, joten tiukille menee.

– Olen tänä keväänä jo kerran luvannut, että lakkiaisiksi tulee, mutta en tiedä uskallanko luvata toista kertaa, aprikoi rymättyläläinen varhaisperunan kasvattaja Mika Törne.

Maanviljelijä Mika Törne varhaisperunapellon edustalla Rymättylässä
Mika Törne on yksi Rymättylän varhaisperunan kasvattajista. Tästä pellosta nostetaan Törnen ensimmäiset perunat. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Jos perunaa jonkin verran ehtii lakkiaisiksi, se on todennäköisesti aika kallista. Kasvihuoneista perunaa saa jo nyt, mutta kallista on sekin. Lisäksi kasvihuoneperunaa on tarjolla vain rajallinen määrä.

Ulkomailta tuotu pottu on edullisempaa, mutta sen tuoreuden kanssa on toisinaan ongelmia.

Peruna syö yöunia

Varhaisperunan kasvatus on kuin lastenhoitoa. Apuun pitää rientää kaikkina vuorokaudenaikoina.

Esimerkiksi edeltävät yöt menivät Mika Törneltä aikalailla palasiksi. Yöpakkasten takia peltoja on pitänyt kastella, pelkkä harsopeite ei kovia pakkasia torju.

Välillä tuuli riepoo harsoja, ja niitä pitää komentaa takaisin ruotuun. Muovikalvo pitää kosteuden hyvin maassa, mutta lämpötilan noustessa se pitää poistaa, sillä peruna ei ole tropiikin kasvi.

Yleensä vain pieni osa Turun saariston pelloista tuottaa varhaisperunaa toukokuun lopulla. Etelään kääntyvä hiekkainen rinnepelto on kaikkein paras ja lämpimin. Se kuivuu keväällä nopeasti ja kerää kasvukauden aikana hyvin lämpöä.

Kevätkylvöt käynnissä Mynämäellä.
Äitienpäivän tienoilla traktoreita ja kylvökoneita alkoi ilmaantua pelloille runsaasti. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle
Maanviljelijät Jussi Jokinen (vas) ja Hannu Härmälä kylvötöissä Nousiaisissa.
Jussi Jokisen ja Hannu Härmälän kylvöurakasta komannes on jo tehty. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

Kylvötyöt käynnistyivät

Lounais-Suomen pelloilla ovat alkaneet myös viljan ja sokerijuurikkaan kylvöt. Pellolle päästiin normaaliin aikaan. Sokerijuurikkaalla aloitettiin kuunvaihteen tietämillä ja viljalla on jatkettu.

Jussi Jokinen ja Hannu Härmälä olivat kylvöhommissa maanantaina Nousiaisissa.

– Nyt on parhaat kylvökelit, mutta vettä odotellaan, arvioi Jokinen.

– Peltoon kylvetää kauraa, sinimailasta ja heinää, esittelee Härmälä.

MTK:n arvion mukaan vasta korkeintaan kymmenen prosenttia Lounais-Suomen kylvöistä on tehty, eikä tilanne etene kovinkaan vauhdikkaasti.

Aino Launto-Tiuttu Säkylän peltojen äärellä
Nyt pelloilla kaivataan sadetta ja lämpöä, sanoo MTK Varsinais-Suomen aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Kuva: Lassi Lähteenmäki / Yle

MTK Varsinais-Suomen aluepäällikön Aino Launto-Tiutun mukaan kolea ja kuiva jakso on tehnyt sen, että peltojen kosteusoloissa on paikoin suuria vaihteluja. Toinen reuna pellosta on rutikuiva ja varjoisammalla reunalla voi olla vielä lunta ja routaa.

Loppuviikoksi pitäisi tulla sadetta ja se voisi tasoittaa kosteusoloja.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 11.5. kello 23.

Lue myös:

Varhaisperunan istutus alkoi viikonloppuna Rymättylässä – tänä keväänä on taisteltu jäätä vastaan

Ennätysmäärä peltoalasta voi jäädä viljelemättä: "Täytyy miettiä moneen kertaan, osallistuuko sellaiseen peliin", pohtii satavuotiaan tilan isäntä