Ukrainan sodassa älypuhelimilla on iso rooli.
Puhelimilla välitetyt kuvat todistivat Venäjän armeijan sotarikoksista ja osoittivat ukrainalaisten kykenevän vastarintaan.
Presidentti Volodymyr Zelenskyin käsivaralla kuvaamat videot herättivät auttamisen halun ulkomailla ja valoivat uskoa sodan keskellä eläviin.
Kukaan tiedä, kuinka monta iskua Ukrainan armeija on toteuttanut kansalaisten lähettämien vihjeiden perusteella – tai kuinka moni sotaa paennut on saanut puhelimen avulla yhteyden läheisiinsä.
Kaikki tämä on kuitenkin ollut mahdollista, koska kännykkäverkot pysyivät pystyssä.
Sodan alkupäivinä moni asiantuntija epäili, että Venäjä katkoisi nopeasti Ukrainan yhteydet ulkomaailmaan.
– Voi sanoa, että se on yllättänyt. Konfliktin alussa odotettiin, että verkothan siellä ensimmäiseksi kaadetaan – mutta eipä niin ole käynyt, Telian turvallisuusjohtaja Kalle Kaasalainen sanoo.
Saman tunnustuksen tekevät virkaveljet Elisalla ja DNA:lla.
– Ukrainalaiset tietoverkot ovat pysyneet yllättävän hyvin pystyssä – vastoin odotuksia, DNA:n tekninen johtaja Ville Virtanen sanoo.
– Ukrainan verkot ovat toimineet huomattavasti paremmin ja luotettavammin kuin mitä pahimmissa skenaarioissa mietittiin – ja mitä mekin ajattelimme, Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius toteaa.
Suomen suurten operaattoreiden mukaan on ilmeistä, että Ukrainan viranomaiset ja teleoperaattorit olivat valmistautuneet Venäjän hyökkäykseen. Se on tarkoittanut esimerkiksi verkon laitteiden varaosien varastoimista ja sen suunnittelua, miten tukiasemien huolto järjestettäisiin.
Verkot on myös rakennettu huolellisesti, jotta yhteen pisteeseen iskemällä ei voisi kaataa koko verkkoa.
Venäjä ei murtanut Ukrainan selkärankaa eikä sen nettiyhteyttä. Ukrainan viestintävirasto ylistää Twitterissä huoltomiesten urheutta.
Kun Suomesta soitetaan, Ukrainassa vastataan
Sodan syttymisen jälkeen DNA:n, Telian ja Elisan matkapuhelinliittymistä on voinut soittaa Ukrainaan maksutta. DNA:n Virtasen mukaan puhelinliikenne Ukrainasta on kymmenkertaistunut, kun maasta lähteneet ja sinne jääneet ovat halunneet olla läheisiinsä yhteydessä.
– Toki siellä on ollut tukiasemia alhaalla ja kaapeleita poikki. Mutta jos katsoo Ukrainaan suuntautuvaa puhe- ja tekstiviestiliikennettä kokonaisuutena, verkot ovat pysyneet ylhäällä, Virtanen sanoo.
Ukrainan sota on todistanut sen, mitä Suomessa on toisteltu pitkään – tietoverkot ovat kriittinen osa kansallista huoltovarmuutta.
Miten Suomen verkot kestävät?
Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta Nato-päätöksen lähestyessä maassa valmistaudutaan häirinnän lisääntymiseen.
Ensimmäinen esimerkki tästä oli ulkoministeriön, puolustusministeriön ja valtioneuvoston verkkosivuihin kohdistunut palvelunestohyökkäys. Se tapahtui samalla hetkellä kun Ukrainan presidentti piti puhetta Suomen eduskunnalle.
Telian Kalle Kaasalaisen mukaan tuo isku on toistaiseksi jäänyt poikkeukseksi. Verkoissa ei ole normaalia enempää palvelunestohyökkäyksiä tai muuta epäilyttävää toimintaa.
Rauhallinen tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.
– Väistämättä tulee mieleen, että onko tässä jonkinlainen tyyni hetki myrskyn edellä. Venäjän katsehan on ollut nyt muualla kuin Suomessa, Kaasalainen sanoo.
– Olemme tehneet viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä. Viesti on ollut heidänkin suunnaltaan se, että Nato-päätöksen ja sen prosessin mahdollisen käynnistymisen odotetaan johtavan jonkinlaiseen toimintaan.
Akkuvirtaa riittää kolmeksi tunniksi
Kun vanhoja lankapuhelinverkkoja ryhdyttiin aikanaan kerimään rullalle, moni pelkäsi huoltovarmuuden puolesta.
Kuten vanha viestimies Turun Sanomien yleisönosastolla muistutti, kännykkäverkko ja tukiasemat lakkaavat toimimasta, kun luonnonvoimat katkaisevat sähkön saannin.
DNA:n Virtanen ei haikaile menneitä. Lankaverkko jos mikä oli epävarma. Kännykkäverkko on sentään nimensä mukaisesti verkko, jossa dataliikenne voidaan reitittää rikkoutuneen kohdan ohi.
–Jos lankapuhelinverkossa oli yksi kaapeli poikki, yhteys ei toiminut. Tänään, vaikka yksi tukiasema olisi alhaalla, viereinen tukiasema palvelee, hän kuvaa.
– Jos yksi kuitukaapeli katkeaa tai laite hajoaa, katkos ei näy asiakkaalle asti.
Useimpien tukiasemien akuissa riittää virtaa noin kolmeksi tunniksi sähkön katkeamisen jälkeen. Se takaa, että useimmat sähkökatkot eivät näy kuluttajille.
– Yli 90 prosenttia katkoista on alle kolmen tunnin mittaisia, Elisan Wallenius sanoo.
Kriittisimpiin verkon osiin on rakennettu polttoaineella toimivaa varavoimaa, joka pitää laitteistot käynnissä.
Tukiasemien akkujen kestoa ei ole viime vuosina juuri kasvatettu. Operaattoreiden mukaan suuri hyppy on kuitenkin tapahtunut operaattoreiden, sähköyhtiöiden ja viranomaisten välisessä koordinoinnissa ja yhteistyössä.
Toisaalta tuhansia kilometrejä sähkölinjoja on kaivettu maan alle myrskyiltä suojaan.
– Pitkät sähkökatkot ovat vähentyneet. Ja jos sähköt katkeavat, ne katkeavat paljon pienemmällä alueella kuin aiemmin, Wallenius sanoo.
Jos myrsky tai sabotaasi katkaisevat tukiasemasta virrat, verkkojen automatiikka korjaa häiriötä välittömästi. Jos se ei riitä, verkkovalvomon henkilökunta ryhtyy toimeen. Sähköyhtiön huoltomiehet aloittavat korjaukset sieltä, missä tarve on suurin.
Ennen virran loppumista operaattori voi aloittaa liikenteen sääntelyn kyseisen tukiaseman alueella – akkujen viimeiset ampeerit säästetään todennäköisesti hätäpuheluihin.
Kaivinkone vai panssarivaunu?
Suomalaisoperaattoreiden johtajat vakuuttavat, että Suomen verkot on rakennettu poikkeuksellisen huolellisesti ja vikasietoisesti.
Tämä johtuu osaksi siitä, että pitkät etäisyydet ja sääolosuhteet ovat pakottaneet ne varautumaan monenlaisiin vikatilanteisiin.
Varautuminen on operaattoreiden mukaan pitkälti samanlaista riippumatta siitä, mikä vian aiheuttaa.
– Jatkuvuuden varmistamisessa on sellainen mukava näkökulma, että tyypillisesti ne toimenpiteet toimivat hyvin erilaisiin kriiseihin. Ne varautumiskeinot, joita tehdään kaivinkoneiden ja ankkureiden vuoksi, toimivat ainakin osittain myös paljon pahemmissa kriiseissä, DNA:n Virtanen sanoo.
Tietyissä suhteissa Suomi on poikkeuksellinen, sanoo Elisan Wallenius.
Moni suomalainen ehkä pohtii, onko kolmen tunnin akusto tukiasemalla riittävä vai liian pieni, mutta monessa Euroopan maassa ei ole sähkönsyötön varmennuksia ollenkaan.
Kun sähköt menevät poikki, puhelut loppuvat heti.
– Samanlaista viranomaisvaatimusta ei löydy muualta kuin Suomesta. Yksi eurooppalainen kollega kertoi, että he ovat varmentaneet sähkönsyötön erään tietyn lentokentän alueella, koska asiakaspaine siihen oli niin suuri.
Tähän Wallenius totesi, että Suomessa on varmistettu koko verkko – vähintään kolmeksi tunniksi.