Soratien vieressä avautuu valoisa mutta vaikeakulkuinen sekametsä. Metsikön läpi solisevan puron lähellä pitäisi olla metallinen pyydys, mutta sellaista ei näy.
Olemme Lappeenrannan lähistöllä Savitaipaleella etsimässä minkkipyydystä. Pyydyksen asettanut Savitaipaleen-Suomenniemen riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Manu Punkkinen ottaa muutaman askeleen pusikkoon ja osoittaa risukasaa.
Vasta lähemmäksi päästyämme tunnistamme vihdoin hyvin naamioidun pyydyksen.
Risukossa on matala ja kapea metallihäkki, joka on peitetty havunoksilla ja heinillä.
Totaalista tuhoa yhdestäkin poikueesta
Suomen luonnolle vieraat pedot aiheuttavat merkittävää tuhoa maan omalle ekosysteemille. Vieraspetojen hallitsemiseksi Metsästäjäliitto jakaa muun muassa Kaakkois-Suomen mökkiläisille loukkuja.
Yksikin minkki- tai supipoikue saattaa tuhota totaalisesti löytämänsäalueen vesilinnuston.
– Molempien lajien elinaluetta ovat rantaviivat, joten on erittäin tärkeää saada mökkiläiset mukaan, Metsästäjäliiton vieraspetovastaava Petri Passila sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa mökkiläiset saavat loukkuja ja opastusta loukkujen käyttöön. Lisäksi mökkiläinen saa tarvittaessa apua paikalliselta metsästäjältä kiinni jääneen pedon tunnistamiseen ja eettiseen lopettamiseen.
Yleisin riistanisäkäs on vieraslaji
Luonnonsuojeluliitto on ollut mukana hankkeessa asiantuntijana monen muun järjestön kanssa. Luonnonsuojeluliiton suurpetoasiantuntijan Riku Lumiaron mukaan ilmaston lämpenemisestä hyötyvät vieraslajit ovat vaarallisia monelle uhanalaiselle eläinlajille.
– Supikoira on nykyään yleisin riistanisäkäs. Ennen yleisin oli metsäjänis. Supikoirakannat ovat kasvaneet ilmaston lämmetessä, Lumiaro kertoo.
Luonnonsuojeluliitto on vaikuttanut hankkeen toteutukseen varmistamalla muun muassa sen, etteivät heti tappavat raudat koidu muille luonnoneläimille kohtaloksi.
Raudoissa on otettu huomioon, etteivät esimerkiksi uteliaat karhut joudu vaeltelemaan pitkin metsiä raudat käpälissään. Lisäksi esimerkiksi minkkien ansojen aukko on tehty tarpeeksi pieneksi, jotta saukot eivät mahdu rautoihin.
– Keskustelu on ollut hyvin rakentavaa. Hankkeessa on toimittu niin, ettei syntyisi niin paljon sivusaalista, Lumiaro sanoo.
Lumiaro onkuitenkinhuolissaan hillereistä, jotka joutuvat helposti minkkejä metsästävien sivusaaliiksi. Hillereiden suojeleminen vaatisi pyytäjien kouluttamista niin, ettei heti tappavia rautoja laitettaisi hillereiden elinalueelle.
Minkillä on herkät tassut
Petoyhdyshenkilö Manu Punkkinen esittelee minkkipyydyksen. Ansan pohjalle on levitetty erilaisia luonnon materiaaleja. Punkkinen kertoo, että ne ovat minkkejä varten.
– Minkki on hieman herkkätassuinen. Olen laittanut loukun pohjalle lehtiä ja havuja, jotta minkki ei heti tuntisi verkkoa.
Punkkisella on hiekkatien lähellä pienempi pyydys minkeille ja isompi supikoiria varten. Kumpikin on kesästä 2019 alkaen luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi.
Punkkinen sanoo, että kokemattomien mökkiläisten ei kannata lopettaa luukkuun jäänyttä eläintä itse.
– Me metsästäjät pyrimme lopettamaan eläin aseen kanssa, jotta emme aiheuta ylimääräistä kärsimystä sille.