Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Seinäjoelle avautuu pitkä vaellusreitti: oranssit kepit viitoittavat kulkijalle yli 170 kilometrin matkan Ylistarosta Peräseinäjoelle

Vaellusreitistö sisältää yhteensä noin 220 kilometriä polkuja ja pitkospuita. Reittien varren kymmenet laavut on kunnostettu levähdyspaikoiksi.

Kaksi miestä seisoo laavun penkkien takana metsikössä ja hymyilee kameralle, toinen nojaa koivuun.
Liikuntapaikkamestari Mika Rinta-Keturi ja projektivastaava Juhani Järvistö ovat viime keväästä lähtien kunnostaneet vanhoja vaellusreittejä Seinäjoella. Kuva: Anne Elhaimer / Yle
  • Sarianne Tekoniemi

Seinäjoelle avataan vaellusreitistö, joka kulkee pisimmillään yli 170 kilometrin matkan Ylistarosta Peräseinäjoelle.

Matkan varrella on lisäksi 4-5 kilometrin mittaisia "pistopolkuja", jotka kasvattavat reitin yhteenlasketun pituuden noin 220 kilometriin.

Reitti avataan liikkujille lauantaina 14. toukokuuta. Se noudattelee pääpiirteittäin vuonna 1998 rakennettua Seinänaapureiden luontoreittiä. Reittiä on kunnostettu ja osittain myös uudistettu.

– Tästä kun lähtee Seinäjoen kaupungille päin, on metsää ja nevaa ja kaikenmoista. Tästä on hyvä mennä Kyrkösjärvelle asti, kertoi Honkakylästä vaellusmatkaa aloittava liikuntapaikkamestari Mika Rinta-Keturi Ylen toimittajalle keskiviikkoaamuna.

Vaellusreitille voi liittyä 18 eri lähtöpisteestä, joiden sijainnit löytyvät Seinäjoen kaupungin verkkosivuilta. Lähtöpisteillä kohteet ja matkojen pituudet ilmoitetaan viitoilla.

"Tähtitorni 4,9. Joupiska 18,1", näyttävät opasteet Honkakylässä.

Kaksi miestä nojaa vallusreitin opastekyltteihin metsäpolulla.
Opastekyltit näyttävät välietapit ja etäisyydet, oranssit kepit näyttävät reitin. Liikuntapaikkamestari Mika Rinta-Keturi ja projektivastaava Juhani Järvistö lähtivät keskiviikkoaamuna liikkeelle Honkakylän lähtöpaikalta. Paikkoja on vaellusreitillä yhteensä 18. Kuva: Anne Elhaimer / Yle

– Tähtitornin matkalla on pitkospuita välillä ja laavu. Voi paistaa makkaroitakin matkalla.

Kartan kanssa ei tarvitse kulkea, sillä reitti on merkitty tolpilla, joiden päät on maalattu oranssiksi.

Moottoriajoneuvoilta kielletty

Mika Rinta-Keturin lisäksi vaellusreittiä rakentamassa on ollut muun muassa projektivastaava Juhani Järvistö, jonka työnä oli selvittää osin umpeen kasvaneiden vanhojen vaellusreittien sijainnit.

– Siinä oli paikoin tekemistä, että löytyi, Järvistö toteaa ykskantaan.

Vaellusreitti on tarkoitettu jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Moottoriajoneuvoilla ei ole reitille asiaa, eikä sellaisilla todennäköisesti edes paikoin kapeaa polkua pääsisi edes ajamaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 12.5. kello 23:een saakka.