Eduskunta saa käsiteltäväksi uuden lain hoitotakuusta. Hallitus esittää, että hoitotakuuta tiukennetaan perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömään hoitoon pääsee seitsemässä vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) sanoo, että jos lakiesitys menee läpi, hoitotakuu toteutetaan kuitenkin portaittain.
Ensi vuoden syyskuun 1. päivä alkaen perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon on päästävä 14 vuorokauden kuluessa yhteydenottamisesta. Marraskuun 1. päivä 2024 ensimmäinen hoitotapahtuma on tapahduttava seitsemän vuorokauden kuluessa.
Kiireettömän hoidon hoitotakuu suun terveydenhuollossa porrastuu niin, että 1. syyskuuta 2023 ensimmäinen hoitotapahtuma on tapahduttava neljän kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista.
Kolmen kuukauden tavoitteeseen suun terveydenhuollossa päästäisiin Lindénin mukaan 1. marraskuuta 2024.
– Porrastus johtuu hoitovelan kasvusta, Aki Lindén sanoo.
Nykyisellään suun terveydenhuollon hoidon arvioinnin pitää tapahtua kolmen vuorokauden kuluessa yhteydenotosta sekä ensimmäisen hoitotapahtuman kuuden kuukauden kuluessa. Perusterveydenhuollossa hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä kolmen vuorokauden kuluessa ja ensimmäinen hoitotapahtuma kolmen kuukauden kuluessa.
Hoitotakuu koskee osaa kiireetöntä hoitoa
Ministeri Lindénin mukaan kiireettömästä hoidosta 60 prosenttia on ennaltasuunniteltua hoitoa. Hoitotakuun lupaus 14 vuorokaudesta koskee tilanteita, jolloin potilaalla ei ole tällaista ennaltasuunniteltua hoitoa eikä päivystystä vaativaa hoitotarvetta.
– Voisi sanoa, että hänellä on tavallinen vaiva, josta pitäisi päästä ensikäynnille, Lindén toteaa.
Tällaiset tapaukset edustavat ministerin mukaan noin 40 prosenttia koko kiireettömästä hoidosta.
Kiireetön hoito on Lindénin mukaan päässyt liian pitkään rapautumaan ja tällä lainsäädännöllä painopistettä saadaan siirrettyä uusilla hyvinvointialueilla jälleen perusterveydenhuoltoon.
Kehysriihessä varauduttiin jo lisäkuluihin
Ministeri Lindénin mukaan kehysriihessä varatut 95 miljoonaa euroa riittää kattamaan tämän kiireettömän hoidon tarvitsemat lisäresurssit ensimmäiselle vuodelle.
Toisen vuoden lisäresurssiarvio on Lindénin mukaan noin 120 miljoonaa euroa.
– Aikaa myöten tulee tapahtumaan niin, että erikoissairaanhoidossa voidaan vähentää käyntejä, kun ensivaiheen käynnit saadaan nopeasti tehtyä perusterveydenhuollossa. Sillä tavalla tämä järjestelmä alkaa tuottaa sisäisiä säästöjä, hän sanoo.
Suunnitelmia on myös kritisoitu
Tuntuvasti nopeutuvaa hoitoonpääsyä on kuitenkin arvosteltu liian kunnianhimoiseksi. Kritiikin kohteeksi se on joutunut, sillä koronapandemia on pidentänyt hoitojonoja sekä henkilöstöpula on pahentunut entisestään.
Hoitotakuun muutos tähtää siihen, että jatkossa myös psyykkisissä ongelmissa hoitoon pitäisi päästä nykyistä nopeammin. Kuitenkin Ylen jo aiemmin saamien tietojen mukaan hoitotakuusta on tippumassa merkittävä osa pois niin sanotusta terapiatakuusta.