Odotetusti Suomen johdon Nato-kannat eivät olleet Venäjän mieleen.
Presidentti Vladimir Putinin lehdistösihteeri Dmitri Peskov katsoi, että Suomen Nato-pyrkimys uhkaa Venäjää.
– Ehdottomasti, Peskov vastasi, kun toimittaja kysyi häneltä asiasta puhelinkonferenssissa.
– Naton uusi laajeneminen ei tee mantereestamme vakaampaa ja turvallisempaa, Peskov sanoi.
Venäjän ulkoministeriö puolestaan ilmoitti, että Suomen liittyminen Natoon aiheuttaa vakavaa haittaa kahdenvälisille suhteille ja Pohjois-Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle.
Nämä kantansa Venäjä on ilmoittanut jo useasti aiemmin.
Peskovilta kysyttiin myös, kytkeytyykö muiden naapurimaiden liittyminen Natoon Venäjän ”erikoisoperaatioon” eli sotaan Ukrainassa.
– Aina tarkastellaan ja analysoidaan erilaisia vaihtoehtoja, Peskov sanoi.
Peskovin niukkasanaisuus kertonee siitä, että kysymys on Venäjän hallinnon kannalta kiusallinen.
Jos Kremlin tarkoitus oli oikeasti keskeyttää Naton laajeneminen, strategia epäonnistui pahasti.
Venäjän omat toimet – vuodenvaihteen jyrkkäsanainen diplomatia ja helmikuussa alkanut hyökkäys Ukrainassa – näyttävät nyt johtavan juuri päinvastaiseen tulokseen: Venäjä on saamassa kaksi uutta Nato-maata naapurustoonsa.
Siksi Venäjän johdolla ei välttämättä ole erityisen suurta tarvetta nostaa asian uutisarvoa.
Valtiollisen Rossiiskaja Gazetan sivuilla oli torstaina kolme lyhyttä kappaletta Peskovin kommenteista.
Kuhina Venäjän internetissä kukkivilla propagandasivustoilla voi jatkossa kiihtyä.
Vastatoimia ei edelleenkään yksilöity
Peskov sanoi, että Venäjä analysoi, mihin toimiin se ryhtyy Suomen Natoon liittymisen jälkeen. Hän muistutti, että presidentti Putin oli jo aiemmin antanut toimeksiannon listata keinot maan läntisen siiven turvallisuuden vahvistamiseksi.
Peskovin mukaan kaikki riippuu siitä, miten Naton laajeneminen kehittyy ja kuinka lähelle Venäjän rajoja sotilasinfrastruktuuria tuodaan.
Venäjän johto ei ole virallisesti yksilöinyt, mitä sotilastekniset toimet voisivat olla.
Venäjän entinen presidentti ja pääministeri Dmitri Medvedev on varoittanut, että Venäjä voi vastata Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen tuomalla erillisalueelleen Kaliningradiin ydinaseita ja hypersoonisia ohjuksia eli ohjuksia, jotka lentävät moninkertaisella äänennopeudella.
Aiemmin suhteellisen liberaalia julkikuvaa ylläpitänyt Medvedev on sodan aikana profiloitunut yhdeksi Venäjän politiikan sotahaukoista.
Tämä saattaa kertoa Medvedevin tarpeesta nostaa omaa näkyvyyttään. Hänen uransa Venäjän johdossa on ollut laskusuuntainen sen jälkeen, kun hän yhden kauden ajan piti presidentinvirkaa ennen Putinin paluuta ohjaksiin.
Vesti: Yhdysvallat taivutteli Suomen ja Ruotsin Natoon
Venäjän valtajulkisuudessa haetaan nyt tapaa käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-pyrkimyksiä.
Venäjän valtiontelevision pääuutisohjelman Vestin uutisjuttu antaa viitteitä siitä, millaista kuvaa Venäjän mediassa maalataan kansalaisille Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyspyrkimyksistä.
Keskeisesti jutussa annetaan ymmärtää, että aktiivinen tekijä on Yhdysvallat.
Venäjän omien toimien – kuten Ukrainaa vastaan aloitetun sodan – vaikutuksista Suomen ja Ruotsin päätöksiin ei jutussa sanota sanaakaan.
Juttu esittää, että Yhdysvallat tarvitsee uusia jäsenmaita lähinnä kantamaan sotilasliiton kustannuksia ja tukemaan Yhdysvaltain sotateollisuutta.
– Washington on jo kauan valittanut, että Yhdysvaltain kammottavan budjettialijäämän oloissa juuri Euroopan maiden pitää ylläpitää liittoa ja turvata tilauksilla amerikkalaista sotateollista kompleksia, toimittaja Anton Dadykin kertoo.
Vestin toimittajan mukaan Suomi ja Ruotsi eivät liittyneet Natoon käytännön syistä, etteivät joutuisi lisäämään sotilasmenojaan.
– Nyt Yhdysvallat ei jätä mahdollisuuksia perääntyä. Helsingin ja Tukholman ei sallittu edes pitää kansanäänestyksiä.
Historiantulkinnat tuodaan apuun
Vestin jutussa turvauduttiin Venäjän johdon nykyisin suosimaan ”natsikorttiin”.
– Nyt Helsinki ja Tukholma eivät mielellään muistele, kuinka aktiivisesti ne auttoivat Hitleriä. Vain suomalaisten ansiosta natsit kykenivät järjestämään Leningradin saarron. Kolmannen valtakunnan johtaja arvosti suuresti Suomen ylipäällikköä, marsalkka Carl Mannerheimia, toimittaja kertoo jutussaan.
Jutussa siis muistutetaan Suomen liittoutumisesta Natsi-Saksan kanssa jatkosodassa 1941–1944. Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen talvisodassa 1939–1940 ei mainita.
Venäjä on viime aikoina käyttänyt natsileimaa taajaan, eikä vain Ukrainan-vastaisessa propagandassaan. Äskettäin Moskovan bussipysäkeillä nähtiin julisteita, joissa tunnettuja ruotsalaisia nimettiin natseiksi.
Myös Vestin jutussa kerrotaan, että Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomi ja Ruotsi lähes heti ”yhdistettiin” Natoon ja ne osallistuivat sotilasliiton yhteisiin harjoituksiin.
Näin jutussa annetaan samalla ymmärtää, että maat olivat Nato-tiellä jo kauan aikaa sitten – siis ennen Venäjän sotaa Ukrainassa.
Voit keskustella aiheesta 13.5.2022 kello 23 saakka.
Lue lisää:
Seurantajuttu Suomen Nato-hakemusprosessista