Jos haluat pois piiritetystä ja raunioiksi pommitetusta kaupungista, sinun on lähdettävä miehittäjien matkaan. Jos toiminnastasi ja mielipiteistäsi ei pidetä, voit joutua vankilaan. Jos läpäiset mielipideseulan, saatat lopulta löytää itsesi syvältä Venäjältä ilman rahaa, passia tai puhelinta, halpana työvoimana.
Näin Venäjä kohtelee Ukrainan mukaan valtaamiensa alueiden, kuten Mariupolin kaupungin, asukkaita. Ukraina väittää, että Venäjä on vienyt tuhansittain siviilejä niin sanotuille suodatusleireille, joissa selvitetään, ovatko he ukrainalaismielisiä ja venäläisvastaisia. Olot leireillä ovat kurjat, ja kuulusteluissa ihmisiä kidutetaan, Ukraina väittää.
– Seulontaleirit Bezimennen ja Kozatsken kylissä ovat todellisia keskitysleirejä ja kidutuskammioita, sanoo Ukrainan sotaponnisteluja tukeva Ukraine crises media center.
Venäjä kiistää väitteet, kun taas Yhdysvallat pitää lukuisiin silminnäkijälausuntoihin perustuvia raportteja uskottavina. YK:n ihmisoikeusedustajan toimisto OHCHR ja ihmisoikeusjärjestö Human Right Watch kertovat saaneensa uskottavia tietoja, jotka tukevat ainakin osaa Ukrainan väitteistä.
Väitteet mielipiteiden suodatusleireistä eivät ole mitään uutta: Venäjän väitetään käyttäneen niitä 1994–2009 käydyissä kahdessa Tšetšenian sodissa ja jo Josif Stalinin valtakaudella toisen maailmansodan lopulla.
Yli miljoona viety Venäjälle vapaaehtoisesti tai pakon edessä
Sekä Ukraina että Venäjä ovat kertoneet, että yli miljoona ukrainalaista on viety sodan aikana Venäjälle. Eri mieltä maat ovat kuitenkin siitä, miten vapaaehtoista lähtö on ollut.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on väittänyt, että peräti 2,8 miljoonaa ukrainalaista on pyytänyt päästä Venäjälle.
Ukrainan ihmisoikeuskomissaari Liudmyla Denisova sen sijaan sanoo, että monet on viety vastoin tahtoa.
Harkovan ihmisoikeusryhmä -järjestön lainaaman Denisovan mukaan ihmisiä on koottu yhteen ja viety pois busseilla alueilta, jotka Venäjä on vallannut hyökkäyssotansa aikana. Jotkut ovat ehkä lähteneet vapaaehtoisesti, mutta Denisova uskoo, että he ovat nähneet sen ainoana selviytymiskeinona.
OHCHR:n Ukrainan ihmisoikeusedustusto on haastatellut useita Venäjän hallitsemilta alueilta evakuoituja tai näiden perheitä. Nämä ovat kertoneet lähteneensä taistelujen keskeltä Venäjän hallitsemille alueille, koska muuta vaihtoehtoa päästä turvaan ei ollut.
Samaa kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
– Venäjän joukot eivät anna taisteluja pakeneville muuta vaihtoehtoa kuin mennä Venäjälle tai jäädä taistelujen keskelle. Vaihtoehdot ovat: lähde Venäjälle tai kuole, sanoo järjestön Euroopan ja Keski-Aasian osaston johtaja Hugh Williamson Ylelle puhelinhaastattelussa.
OHCHR:n ja HRW:n haastattelemien ihmisten mukaan pakkosiirretyt eivät kuitenkaan ole vankeja.
– He saivat pitää henkilötodistuksensa ja siirtyä muualle, myös Donetskin ja Venäjän ulkopuolelle, jos pystyivät maksamaan matkansa, kertoo viestintäassistentti Kateryna Girniak OHCHR:n Ukrainan-edustustosta Ylelle sähköpostitse.
Girniak kertoo, että heillä ei ole tietoja siitä, että ukrainalaisten liikkumista Venäjällä olisi varsinaisesti rajoitettu. Osa ei kuitenkaan ole pystynyt lähtemään, koska heillä ei ole rahaa tai henkilöpapereita.
Osa on pystynyt lähtemään Venäjältä muihin maihin tai Ukrainan hallituksen valvomalle alueelle.
– Lähtö Venäjältä ei ole helppoa ja voi olla vaarallista, mutta heitä ei ole fyysisesti pidätetty, kertoo Williamson.
Brittilehti sanoo haastatelleensa venäläisiä ihmisoikeusaktivisteja, jotka auttavat Venäjälle joutuneita pois maasta.
On liikkunut myös huhuja, joiden mukaan ihmisiä olisi viety pakkotyöhön tai ukrainalaisorpoja uhkaisi adoptio Venäjällä. Human Rights Watch sanoo, ettei sillä ole todisteita huhujen tueksi.
Ei ole myöskään merkittäviä todisteita siitä, että suuria määriä ihmisiä olisi viety kauas Ukrainan rajasta, Williamson kertoo. OHCHR:n mukaan ihmisille on tarjottu mahdollisuutta mennä syrjäisille alueille Venäjällä ja jotkut ovat siihen tarttuneet.
"Siviileillä oltava oikeus paeta, minne haluavat"
Williamson korostaa, että sota-alueilta pakenevilla siviileillä pitäisi olla oikeus mennä sinne, minne haluavat.
Sodankäynnin sääntöihin, kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, kuuluu, ettei siviilejä pitäisi pakottaa menemään tiettyyn paikkaan, Williamson toteaa.
– Heitä ei pitäisi pakottaa Venäjälle tai minnekään muuallekaan.
Siviilien pakkosiirrot olisivat rikos ihmisyyttä vastaan, toteaa Etyj-järjestö raportissaan.
Mielipideseulonnan reputtaneiden kohtalo huolettaa
Yhdysvaltain Etyj-lähettiläs Michael Carpenter sanoo, että Yhdysvaltojen arvion mukaan Venäjä on vienyt vähintäänkin useita tuhansia ihmisiä leireille ja evakuoinut ainakin kymmeniä tuhansia muita Venäjälle tai Venäjän hallitsemalle alueelle.
Ukrainan ihmisoikeuskomissaarin Denisovan mukaan ennen siirtoa Venäjälle selvitetään, onko siviileillä kontakteja Ukrainan hallitukseen tai armeijaan tai ukrainamielisiä näkemyksiä ja toimintaa. Kuulustelijat muun muassa tarkastavat mahdolliset tatuoinnit sekä puhelinten sisältämät tiedot. Kaikilta kysytään mielipidettä Venäjän "erikoisoperaatiosta", joksi maa nimittää hyökkäyssotaansa Ukrainassa.
YK on hyvin huolissaan suodatuksesta kantautuneista tiedoista. Ihmisille tehdään ruumiintarkastuksia, heitä riisutetaan alasti ja joillekin on tehty seksuaalista väkivaltaa. Ihmisten taustat, perhesiteet, poliittiset näkemykset ja lojaliteetit selvitetään tarkoin, heidän omaisuuttaan takavarikoidaan, heitä valokuvataan ja heiltä otetaan sormenjäljet, kertoo OHCHR:n Girniak.
OHCHR:n tietoon on tullut useita tapauksia, joissa ne, jotka eivät ole läpäisseet suodatusta, on pidätetty. Heidän tarkkaa määräänsä tai täsmällistä tilannetta ei tiedetä.
Carpenter kertoo, että lukuisten silminnäkijäkertomusten mukaan osaa kuulusteltavista pahoinpidellään ja kidutetaan.
Human Rights Watch on saanut toistaiseksi vain hajanaisia tietoja siitä, että kuulusteluissa käytettäisiin raakoja keinoja, kuten voimaa tai kidutusta, Williamson kertoo.
OHCHR on yrittänyt tuloksetta päästä tapaamaan pidätettyjä. Lisäksi järjestö vaati tavata niitä, joiden kerrotaan läpäisseen suodatuksen mutta joita silti pidetään Bezimennen suodatusleirillä, Girniak kertoo.
"Miksi tämä olisi poikkeus?"
Suomen ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes pitää tietoja uskottavina, vaikka kaikkea kerrottua ei pidäkään ottaa annettuna.
– Tämä on sota, jossa olemme nähneet raakoja asenteita ja julmuuksia, joten miksi tämä olisi poikkeus, Moshes sanoo Ylelle puhelinhaastattelussa.
Hän myös muistuttaa, että Donbasin alueelta on raportoitu kahdeksan viime vuoden ajalta laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista.
Moshes uskoo, että osa Venäjälle viedyistä on mennyt sinne vapaaehtoisesti, mutta ei tiedetä, kuinka moni.
– On tosiasia, että Donetskissa ja Luhanskissa oltiin suopeita Venäjää kohtaan ennen hyökkäystä. Moni halusi olla venäläinen.
Moshesin mukaan monilla Donetskisa ja Luhanskissa on edelleen Venäjä-myönteinen näkemys. Muissa osissa Ukrainaa kuten Hersonissa ja Harkovassa asuvien kohdalla on vaikeampaa uskoa, että he menisivät Venäjälle vapaaehtoisesti, hän sanoo.
Mikä on Venäjän motiivi?
Arkady Moshes Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, että leireillä ja ihmisten viemisellä Venäjälle on sekä sotilaallinen että poliittinen tavoite.
1990-luvulla Tšetšeniassa tavoite oli sotilaallinen. Haluttiin eristää ne, jotka tunsivat sympatiaa kapinallisia kohtaan.
Ukrainassa hän uskoo tavoitteen olevan etupäässä poliittinen: sekä venäläisille että kansainväliselle yhteisölle suunnattu viesti siitä, että Ukrainan "erityisoperaatio" on käynnistetty ihmisten auttamiseksi.
– Kun voit sanoa, että olet evakuoinut miljoona ihmistä vapaaehtoisesti, voit sanoa auttavasi ja suojelevasi ihmisiä.
Lue myös: