Bosnia-Hertsegovinan syvenevä poliittinen kriisi on putkahdellut esiin pienenä sivujuonena Suomen Nato-prosessissa.
Kroatian presidentti Zoran Milanović on uhannut pysäyttää Naton laajentumisen. Uhittelun taustalla on kiista kroaattien asemasta naapurimaa Bosniassa.
Samalla Venäjän kanssa hyvissä väleissä oleva serbihallinto uhkaa jälleen erolla Bosniasta.
Asiantuntijoiden arvio on, että häirikköpresidentiksi kehittynyt Milanović ei voi toteuttaa uhkaustaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden pysäyttämisestä.
- Presidentillä on jonkin verran valtaa Kroatian järjestelmässä, mutta hallituksella on keinot kiertää presidentin vastarinta, sanoo professori Florian Bieber itävaltalaisesta Grazin yliopistosta puhelinhaastattelussa.
"Kukaan ei ymmärrä presidenttiä"
Balkaniin erikoistuneen Bieberin mukaan yleinen käsitys Kroatiassa on, että Milanović on jotenkin sekaisin. Kukaan ei tunnu ymmärtävän, mitä presidentti tavoittelee useissa muissakin kysymyksissä, joissa hän on antanut hämmentäviä lausuntoja.
Presidentti on muun muassa luonnehtinut Ukrainan sotaa osaksi Yhdysvaltain sisäistä tilannetta ja kiistänyt, että venäläisjoukot olisivat syyllistyneet julmuuksiin Ukrainassa.
Kroatian hallitus on ilmaissut tukensa Naton laajentumiselle. Mutta sekin näkee ongelmia Bosniassa. Ongelmat liittyvät syksyn vaaleihin ja rakennelmaan, joka pystytettiin kun Bosnian sota loppui vuonna 1995.
Serbit, kroaatit ja muslimitaustaiset bosniakit valitsevat lokakuussa muun muassa parlamentin ja edustajansa kolmihenkiseen presidenttineuvostoon. Jokaisella väestöryhmällä on taattu oma edustajansa neuvostossa.
1990-luvun sodan jälkeen solmitussa Daytonin rauhansopimuksessa serbit saivat pitää oman tasavaltansa, ja siellä he myös valitsevat edustajansa. Bosnian suurin väestöryhmä bosniakit ovat samassa osavaltiossa kroaattien kanssa, ja he voivat vaikuttaa siihen kuka edustaa kroaatteja.
Jokaisella äänestäjällä on toki vain yksi ääni presidentinvaaleissa, mutta osa bosniakeista on äänestänyt “oman ehdokkaan” sijaan heille mieluista kroaattiehdokasta. Taktisella äänestämisellä bosniakit voivat siis valita myös kroaattien edustajan ja estää, että kroaattien kansallismielisen HDZ-valtapuolueen ehdokas pääsisi läpi.
Kroaattipoliitikot ovat pitkään arvostelleet vaalijärjestelyjä.
"Bosnian valtio on romahduspisteessä"
Sarajevossa työskentelevä toimittaja ja Balkan-analyytikko Srećko Latal kertoo, että EU:n johdolla tehtiin joitakin vuosia sitten ehdotus, joka olisi varmistanut, että kroaattiäänestäjät ratkaisevat itse kuka heitä edustaa presidenttineuvostossa. Mutta kroaattien HDZ-puolueen johtaja hylkäsi suunnitelman, ilmeisesti koska kiistan jatkuminen on hyödyksi puolueelle.
Latalin mielestä Bosnian kolmen väestöryhmän malli on törmännyt seinään ja koko valtio on romahduspisteessä.
– Maa on ajautunut vaaralliseen poliittiseen umpikujaan. Bosniakkien ja kroaattien yhteisessä osavaltiossa - Bosnia-Hertsegovinan federaatiossa - ei ole saatu muodostettua hallitusta neljään vuoteen. Päätöksenteko koko Bosnian tasolla on myös jumissa, koska väestöryhmien edustajat eivät pysty sopimaan mistään.
Latal kertoo, että yhteistyökyvyttömät poliitikot eivät saa aikaan päätöksiä edes arjen käytännön ongelmissa, kuten siitä miten pitäisi auttaa polttoaineiden hintojen nousun kanssa tuskailevia kansalaisia.
"EU menetti vaikutusvaltansa"
Srećko Latalin mielestä EU:lla ja Yhdysvalloilla olisi ryhdistäytymisen paikka, koska ne ovat aikoja sitten hylänneet roolinsa rauhansopimuksen takaajina.
Nyt paikalliset poliitikot tulkitsevat rauhansopimusta ja siinä sovittua perustuslakia oman mielensä mukaan. Latalin mielestä EU:n ja Yhdysvaltain tulisi reagoida pakotteilla niitä poliitikkoja vastaan, jotka nakertavat Bosnian perustuksia.
EU-jäsenyyden mahdollisuus kannusti pitkään Bosniaa kehittymään. Tämä porkkana on kadonnut, koska unioni ei enää näytä olevan valmis ottamaan uusia jäseniä Länsi-Balkanilta.
– EU:n laajentumispolitiikka on romahtanut täysin, ja EU on epäonnistunut yrityksessään nousta tärkeäksi toimijaksi alueella. Venäjä, Kiina, Turkki ja muut islamilaiset maat toimivat entistä aktiivisemmin täällä ja se lisää jännitteitä, Srećko Latal pohtii.
Tosin hän näkee pientä syytä toiveikkuuteen, koska EU:ssa on merkkejä siitä, että Ukrainan sodan alkamisen jälkeen unionissa keskustellaan jälleen Länsi-Balkanista.
EU vahvistanut joukkojaan
Daytonin rauhansopimuksen jälkeen rauhan säilyminen varmistettiin Nato-johtoisilla joukoilla. Tämä vakauttamistehtävä siirtyi myöhemmin EU:lle. Bosniassa on EU:n johtama sotilasoperaatio, jota on vahvistettu viime aikoina.
Kyse ei ole isosta armeijasta, vaan runsaasta tuhannesta sotilaasta. Jotkut tarkkailijat epäilevät, että Venäjä saattaa provosoida jonkinlaista epävakautta alueella, vaikkapa kostona lännen tuesta Ukrainalle.
Serbien johtajalla Milorad Dodikilla on hyvät välit Venäjälle, ja hän on jo vuosia puhunut serbitasavallan itsenäisyydestä. Tosin lopullisia itsenäisyyspäätöksiä ei ole kuulunut.
Suojeleeko Ukrainan sota Bosniaa?
Ukrainan sota on lisännyt jännitteitä Bosniassa. Sota vaikuttaa myös toisella tavalla, sanoo professori Florian Bieber.
– Pakotteiden ja Venäjän eristäytymisen seurauksena Venäjän on vaikeampaa puuttua Bosnian tilanteeseen. Moskovasta ei voi edes lentää Sarajevoon tai muualle Bosniaan menemättä Naton valvoman alueen yli.
Bieberin mukaan Venäjän asema on heikentynyt, eikä serbijohtaja Dodik ole marionetti, joka tottelisi suoraan Moskovan käskyjä.
"Tunnelma kuin ennen Jugoslavian hajoamista"
Srećko Latal seurasi toimittajana Sarajevossa vuonna 1992 alkanutta Bosnian sotaa.
Hän on huolissaan, koska hänen mielestään poliitikoilta kuuluu nyt samantapaisia tilannetta kiristäviä puheita kuin ennen Jugoslavian hajoamissotaa.
– Täällä on ilmassa sama poliittisen rappion haju kuin entisen Jugoslavian viimeisinä aikoina. Järjestelmä romahtaa, korruptio rehottaa ja poliitikot ajattelevat vain omia etujaan eivätkä tekojensa seurauksia.
Bosniassa 1990-luvun sodan muisto elää vahvana, joten ei ole helppoa nostattaa sotahurmosta väestön parissa.
– Johtajat eivät kuitenkaan kysy ihmisiltä haluavatko he sotia. He käynnistävät sodan ja lähettävät ihmiset taistelemaan, Srećko Latal sanoo.
Professori Florian Bieber arvioi, että laajamittainen sota on epätodennäköinen, eikä Bosnian eri ryhmillä ole aseita ja joukkoja suursotaan.
Eri väestöryhmiä edustavat poliitikot yrittävät kuitenkin lisätä kannatustaan kiihdyttämällä vastakkainasettelua ennen syksyn vaaleja.
– Riskinä on, että syntyy pienempiä välikohtauksia, joissa koetaan, että kyse on oman ryhmän itsepuolustuksesta. Tämä vaara on hyvä pitää mielessä., Bieber varoittaa.
Juttua muutettu 08.35: Korjattu professori Florian Bieberin etunimi.
Lue lisää:
Seuraa Suomen Nato-ratkaisun käänteistä tästä
Katso: