Hymynkare käy Henri Tanskasen kasvoilla, kun hän esittelee rivitalokaksiota Pohjois-Karjalan Juuassa.
Kunnan omistama, avara asunto oli miehen ensimmäinen koti sen jälkeen, kun hänet valittiin Juuan kunnanjohtajaksi viime vuonna. Oven kyltissä lukee yhä “Tanskanen”.
– Tämä on tyylikäs asunto nyt, kun täällä on tehty remontti. Kyllä tänne kelpaa muuttaa vaikka lapsiperheen, Tanskanen sanoo.
Juuan kunta tarjoaa kaksiota – yhdessä noin kymmenen muun omistamansa asunnon kanssa – majapaikaksi Ukrainan sotaa paenneille. Kunnanhallitus kannatti asiaa yksimielisesti, mikä Tanskasen mielestä kuvastaa juukalaista solidaarisuutta.
Auttamishalua lisännee, että Maahanmuuttovirasto on valmis maksamaan majoituksesta koituvat kulut. Parhaillaan kuntien kiinnostusta asiaan kartoitetaan koko maassa.
– Tällä hetkellä näyttää, että halua yhteystyöhön on paljon. Puhutaan varmasti useista kymmenistä kunnista, viraston erityisasiantuntija Mari Helenius sanoo.
Asunnon tarvitsijoita kaikkialla
Suomen kunnat eivät ole tavallisesti järjestäneet asuntoja kansainvälistä suojelua hakeville. Tälläkin kertaa se on vapaaehtoista, korostaa Helenius.
Maahanmuuttovirasto päätyi tiedustelemaan kuntien majoitushalukkuutta, koska meneillään on täysin poikkeuksellinen tilanne. Tilapäistä suojelua on hakenut yli 22 000 ukrainalaista, jotka ovat levittäytyneet satoihin kuntiin ympäri Suomea.
– On menty sinne, missä on ollut tuttuja, läheisiä tai vapaaehtoisia auttajia. Esimerkiksi pienille paikkakunnille, joissa on saatettu olla aiemmin töissä esimerkiksi marjatilalla, Helenius kertoo.
Ukrainan kriisin pitkittyessä moni suojelua hakenut on alkanut kaivata pysyvämpää ja väljempää kotia. Perinteisesti niitä ovat tarjonneet vastaanottokeskukset, joita onkin perustettu Suomeen kiivaalla tahdilla.
Maahanmuuttoviraston mielestä kotia voisi kuitenkin tarjota myös sieltä, missä Suomeen kotiutuminen on alkanut.
– Pieniltä paikkakunnilta voi olla lähimpään vastaanottokeskukseen jopa satoja kilometrejä. Olisi sääli, jos vaikkapa jokin perhe joutuisi muuttamaan niin pitkän matkan vain tämän vuoksi, Helenius sanoo.
Sopimuksia kahdessa maakunnassa
Toistaiseksi sopimuksia majoitusavusta on ehditty solmia Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Viimeksi mainitussa sopimuksen teki ensimmäisenä Suonenjoen kaupunki.
Muissakin maakunnissa kuntien apu otettaisiin auliisti vastaan. Joensuun vastaanottokeskusta pyörittävän Suomen Punaisen Ristin Savo-Karjalan osaston toiminnanjohtaja Kaisu Haataja toivoo, että Pohjois-Karjalassa sopimuksia päästäisiin tekemään tällä viikolla.
– Kiinnostusta ovat osoittaneet esimerkiksi Kitee, Juuka ja Lieksa. Myös Rääkkylässä on oltu kiinnostuneita, hän paljastaa.
Haatajan mukaan kunnat tekevät sopimuksen ukrainalaisten majoittamisesta nimenomaan alueensa vastaanottokeskuksen kanssa. Vastaanottokeskus järjestää majoitettaville tämän jälkeen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut.
Haussa on kalustettuja, laadukkaita asuntoja. Joensuun vastaanottokeskuksella niitä on 75.
– Jokainen voi miettiä, miten iso urakka on noin ison asuntomäärän hankinta ja kalustaminen on. Ilman muuta kaikki apu otetaan vastaan, Haataja sanoo.
Asuntojen lisäksi yhteisö
Juuan kunnanjohtaja Tanskanen on maahanmuuttoasioiden ammattilainen. Ennen valintaansa kunnanjohtajaksi hän työskenteli Maahanmuuttoviraston tarkastajana. Työhön kuului muun muassa kipeitä karkotuspäätöksiä.
Tanskanen ei näe mitään syytä olla auttamatta Suomeen tulleita ukrainalaisia juuri nyt.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että asuntojen lisäksi tarvitaan integraatiota. Tulijat pitää ottaa osaksi paikallista yhteisöä isolla porukalla. Siihen olemme täällä Juuassa valmiita, hän vakuuttaa.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 17.5. klo 23.00 saakka.
Lue myös: