Energian kallistuminen Euroopassa uhkaa talouskasvua, mutta muitakin riskejä vaanii nurkan takana ja hiukan yllättävällä suunnalla.
Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto kehottaa pitämään silmällä Turkin tilannetta. Sen veitsen terällä keikkuva talous kasvattaa Euroopan ja eurooppalaisten pankkien riskejä.
Erityisen huolestuttavaa on se, että Turkin riskit ajoittuvat juuri tilanteeseen, jossa Euroopan talous on jo saamassa iskun talouteensa energian hinnan kautta irrottautuessaan Venäjän fossiilipolttoaineista.
Erityisesti jännitettävää on Itävallassa, jossa pankit ovat rahoittaneet paljon turkkilaisia yrityksiä ja valtiota.
Myös Turkissa energian hinta nostaa yleistä hintatasoa eli inflaatiota, mutta heikkenevä liiran arvo pahentaa vaikutusta.
Turkin erikoiseksi luonnehdittu talouspolitiikka on vauhdittanut inflaation kiihtymisen jo 70 prosenttiin. Tavallisesti hintojen nousua pyrittäisiin jarruttamaan nostamalla korkoja, mutta Turkissa presidentti Recep Tayyip Erdoğanin käsityksen mukaan se päinvastoin pahentaisi hintojen nousua ja siksi keskuspankki ei ole nostanut korkoja.
Keskuspankin ohjauskorko on suurelta kuulostava 14 prosenttia, mutta inflaatioon verrattuna se on suhteellisen vähän. Keskuspankin seuraavaltakaan korkokokoukselta puolentoista viikon kuluttua ei odoteta suuria muutoksia.
Turkin ja Venäjän yhteisvaikutus huolestuttaa
Turkkilaisten lisäksi ulkomaiset rahoittajat ovat saaneet seurata kylmäävää Turkin liiran arvon alamäkeä.
Kuluneen 12 kuukauden aikana valuutan arvosta on sulanut 45 prosenttia suhteessa dollariin. Käytännössä se tarkoittaa valuuttamääräisten lainojen arvon nousua saman verran.
– Jos Turkki ei pystyisi hoitamaan ulkomaisia lainojaan ja romahtaisi maksukyvyttömyyteen, se olisi ikävä kolaus itävaltalaisille pankeille, joilla on jo tulossa tappioita Venäjältä, Kuusisto sanoo.
Kuusiston mukaan vaikutus ei kuitenkaan olisi niin suuri, että se aiheuttaisi Eurooppaan laajan pankkijärjestelmää uhkaavan häiriön. Mutta vaikutus on suurempi osuessaan yhteen Venäjän tuottamien ongelmien kanssa.
– Euroopan kannalta on tärkeää, kuinka monta shokkia tulee samanaikaisesti. Lentokoneissakaan yksi tai kaksi ongelmaa ei johda vakaviin seurauksiin, mutta jos niitä on useampi kerralla, niin silloin tullaan jo kovaa alas, Kuusisto luonnehtii.
Kallis energia ja halpa liira kiihdyttävät inflaatiota
Valuutan halventuminen tarkoittaa käytännössä kaikkien ulkomailta tuotavien tavaroiden ja palveluiden hintojen nousua, joka lisää vauhtia inflaatioon. Valuutan arvon ei odoteta merkittävästi vahvistuvan, koska Erdogan näyttää pitävän kiinni näkemyksestään, että keskuspankin ei pidä nostaa korkoja.
Sen sijaan Turkki on tukenut liiran arvoa muun muassa vaatimalla vientiyrityksiä vaihtamaan saamistaan dollareista 40 prosenttia liiroiksi.
Samaa menetelmää käytetään Venäjällä, jossa vientiyritysten on vaihdettava 80 prosenttia myyntituloistaan rupliksi.
– Tässä suhteessa Turkilla on siis vielä mahdollisuus vahvistaa liiran tukemista.
Se, että yritysten on vaihdettava vientituloistaan suuri osa liiroiksi saattaa johtaa siihen, että yrityksen on entistä vaikeampaa maksaa dollari- tai eurovelkojaan. Ulkomaisia lainoja on erääntymässä tavallista enemmän elokuussa ja silloin nähdään, minkä verran uuden lainan saaminen vaikeutuu.
– Saattaa olla kiinnostavaa nähdä tuleeko uuden rahoituksen saamisessa haasteita. Usein tällaisessa tilanteessa ongelmat vyöryvät sektorilta toiselle. Jos rahoitusta ei saa markkinoilta, sitä voi olla vaikea saada pankeiltakaan, jotka ovat joutuneet myymään valuuttaa tukeakseen liiraa.
Presidentti Erdogan on ainoana NATO-maan johtajana asettanut ehtoja Suomen ja Ruotsin NATO-hakemukselle. Kuusisto pitääkin mahdollisena, että tavoitteena on siirtää huomiota kotimaassa talousmurheista kansainväliseen politiikkaan.
– Vaikea sanoa mitkä ovat Erdoganin motiivit, mutta todennäköisesti hän haluaa näyttäytyä vahvana johtajana ja nostaa omaa painoarvoaan.
Turkissa on presidentinvaalit ensi vuoden kesäkuussa.
Voit keskustella aiheesta 17.5. kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Turkin liiran historiallinen heikkeneminen teki turkkilaisista köyhiä
Korjattu 17.5. klo 16.17 Keskuspankin ohjauskorko on 14 eikä 15 prosenttia, kuten jutussa aiemmin sanottiin.