Suomi kohtaa keskiviikkona kello 20.20 alkaen Ruotsin. Yle Urheilu seuraa Leijonien otteluita, kisauutisia sekä Tampereen ja Helsingin kisahuumaa tässä artikkelissa.
Suomi on aloittanut jääkiekon miesten MM-kisat Tampereen areenassa kolmella voitolla ja loisteliaalla erikoistilannetehokkuudella.
Suomi on voittanut Norjan 5–0, Latvian 2–1 ja USA:n 4–1. Leijonien 11 osumasta kuusi on syntynyt ylivoimalla. Ylivoimamahdollisuuksia on ollut 15, joten ylivoimaprosentti on 40.
Suomi on joutunut alivoimalle kahdeksan kertaa, muttei ole päästänyt omiinsa kiekkoa kertaakaan erikoistilanteissa. Alivoiman ja ylivoiman yhteenlaskettu prosentti on huima 140 – tosin otanta on vielä ohkainen.
Alla Leijonien ylivoimapistepörssi. Mikael Granlund ei ollut mukana vielä Norja-avausottelussa. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
Näin Suomen ylivoima rullaa
Kun Suomi on päässyt pyörittämään pakkopeliä ylivoimalla, on molemmilta kentällisiltä löytynyt monipuolisuutta, kehuu Yle Urheilun asiantuntija Juha Juujärvi.
– Mikko Lehtonen pystyy ykkösylivoimassa olemaan jatkuva uhka laukaukselle ja levittämään kiekkoa molemmille puolille. Toisaalta Leijonat pystyy pelaamaan syvälle, lähelle maalia ja pelaamaan siellä ohjuripeliä tai poikittaissyötöin, tuumaa Juujärvi.
Suomi on käyttänyt ylivoimalla neljää hyökkääjää. Ykkösylivoimassa puolustaja Lehtonen operoi viivassa vakuuttavasti. Laidoilla ovat olleet Granlund ja Sakari Manninen. Teemu Hartikainen on pelannut vastustajan neliön keskellä ja Jere Sallinen maalin edessä.
Toisessa ylivoimakoostumuksessa puolustaja Sami Vatanen on pelannut siniviivalla. Laidoilla "siipimiehinä" kiekkoa ovat jakaneet Toni Rajala tai Jere Innala ja toisella puolella Joel Armia, keskustassa tilaa on tehnyt Valtteri Filppula ja maalin edessä on häärinyt Harri Pesonen.
– Roolitus on vahva, mutta pelaajat ovat pelanneet niin, ettei ylivoima ole ollut kaavamaista. Tilanteisiin on reagoitu nopeasti ja on pystytty hyödyntämään alivoiman heikot hetket. Kiistatta Suomi on hyödyntänyt vastustajan, varsinkin USA:n, hölmöä alivoimapelaamista, Juujärvi tuumaa.
Esimerkiksi Juujärvi nostaa Suomen 3–0-osuman Yhdysvaltoja vastaan. Jenkkien suurin tähti ja kapteeni, puolustaja Seth Jones ei ollut hereillä eikä valmiina peittämään syöttöä, joten Sallinen tarjoili maalin edestä takatolpalle Manniselle avopaikan.
Ykkösylivoimassa tärkeää on se, että Lehtonen pystyy operoimaan laajalla säteellä lähellä siniviivaa tarjoten koko ajan laukaisu-uhkaa.
Samaan aikaan Granlund kiertää melko lähelle siniviivaa tarjoamaan syöttöpaikkaa. Kun Granlund saa kiekon, hän kuljettaa kohti keskustaa, b-pisteiden linjan sisäpuolelle. Se avaa Granlundille mahdollisuuden laukoa itse, tai Granlund voi lähettää kiekon keskustaan Hartikaisen ohjattavaksi.
Suomen 1–1-tasoitus Latviaa vastaan syntyi, kun Granlund laukoi etukulmasta ohi. Kiekko kuitenkin kimposi maalin takaa toiselle tolpalle, jonne maalintekijä Manninen oli liukunut.
Jos vastustajan alivoimapelaaja nousee ylemmäksi ottaakseen Granlundilta pois laukaisun mahdollisuuden, pystyy Granlund syöttämään kiekon syvälle. Juuri näin rakentui aiemmin mainittu Suomen 3–0 USA:ta vastaan.
– Avainjuttuna on viivassa molempiin suuntiin tapahtuva Lehtosen liike, ja sitä kautta hyvät pelit siipipelaajille, Juujärvi kertoo.
– Peliä syntyy sekä syvyys- että leveyssuuntaan. Syöttöjen jälkeen haastetaan kaikilta sektoreilta kohti keskustaa ja pystytään murtautumaan ytimeen. Tässä ei niinkään ole poikittaissyötön uhkaa, kuten perinteisesti haetaan suoraan syötöstä laukauksia, Juujärvi jatkaa.
Toisella laidalla voisi pelata oikealta ampuva pelaaja, jolloin Granlund voisi hakea tälle poikittaissyöttöjä vastustajan alivoimaneliön läpi. Toistaiseksi tällä paikalla on ollut Manninen, joka pelaa Granlundin tavoin vasen käsi alhaalla.
Toinen mahdollinen kuvio, jota ei vielä niin paljoa ole nähty, onkin se, että Manninen hakisi syötöllään Hartikaista. Tällöin Hartikaisen tulee liikkua pelattavaksi riittävän lähelle Mannista. Se on akseli, joka Juujärven mukaan on toiminut aiemmin todella hyvin.
Jos vastustajan hyökkääjä liikkuu peittämään Hartikaisen tarjoaman vetopaikan, voi se avata pitkän syötön poikkikentän Granlundille. Yksi vaihtoehto on vielä pudotus viivaan Lehtoselle. Tätä kautta Suomella on myös uhkaa laukauksille suoraan syötöstä.
Mihin laitetaan Miro Heiskanen?
Ykkösylivoima on toiminut niin hyvin, ettei Juujärvi lähtisi rikkomaan sitä, vaikka Suomi saa puolustukseen NHL:n absoluuttisen huippupakin, Dallas Starsin Miro Heiskasen. Heiskanen saattaa olla ensimmäistä kertaa kokoonpanossa perjantaina Britanniaa vastaan.
Kakkosylivoimassa roolitus on ollut "perinteisempi" kuin ykkösylivoimassa. Toisella laidalla on pelannut rightin puolelta ampuva Armia ja toisella laidalla vasen käsi alhaalla Innala tai Rajala. Yksi vaihtoehto olisikin se, että Heiskanen ottaisi kakkos-yv:ssä paikan siniviivalta ja Vatanen nousisi siipimieheksi Armian paikalle.
Juujärvi sanoo, että joka tapauksessa Jukka Jalosella ja muulla Leijonien valmennusjohdolla on edessään vaikea pohdinta.
– Lehtonen on Heiskasen kanssa hyvin saman tyylinen pelaaja niin kätisyyden (left) kuin pelityylin suhteen. Lehtonen on pelannut niin hyvin sitä roolia, jota Heiskanen siihen toisi, että en lähtisi ykkösylivoimasta Lehtosen asemaa muuttamaan. Kakkosylivoimassa Vatasta voi käyttää myös siivessä ampujan paikalla.
Suomi on käyttänyt auenneet mahdollisuudet taidokkaasti
Suomi on siis pystynyt ylivoiman alkaessa voittamaan hyvällä prosentilla aloituksia, jolloin pakkopeli on saatu heti käyntiin.
USA:ta ja Latviaa vastaan, Suomi sai hyökkäysalueen aloituksista kiekon haltuunsa 79-prosenttisesti. Näillä kerroilla Suomi siis voitti aloituksen tai sai riistettyä kiekon välittömästi hyökkäyspäässä. Vain 3/14 kertaa vastustaja voitti aloituksen niin, että pääsi purkamaan kiekon pois puolustusalueeltaan.
Jos Suomi on joutunut hakemaan kiekon omasta päästä, kiekon viennit hyökkäysalueelle ovat onnistuneet tehokkaasti. Leijonat onnistui kahdessa edellispelissä ylivoimalla tuomaan kiekon onnistuneesti omasta päästään hyökkäysalueelle – siten, että ylivoimamylly saatiin käyntiin – 14 kertaa 19 yrityksestä.
– Esimerkiksi Manninen on tehnyt vahvaa työtä irtokiekoissa, jolloin on päästy jatkamaan peliä ja luomaan välittömiä maalintekopaikkoja, Juujärvi lisää.
Suomi on ollut vahva näissä niin sanotuissa "broken play" -tilanteissa, joista pelaajat ovat henkilökohtaisella taidollaan edenneet maalintekoon. Leijonat on käyttänyt tehokkaasti hyödykseen vastustajien uinahdukset. Lisäksi perussapluunat ylivoimamyllyn pyörittämiseen ovat selkeät.
Suomi kohtaa keskiviikkona kello 20.20 alkaen Ruotsin. Yle Urheilu seuraa Leijonien otteluita, kisauutisia sekä Tampereen ja Helsingin kisahuumaa tässä artikkelissa.
Lisäksi keskiviikkona pelataan ottelut Ranska–Italia, Norja–Itävalta ja Sveitsi–Slovakia. Koko otteluohjelma löytyy täältä.
Lue lisää:
Leijonille maailmanluokan vahvistus – Miro Heiskanen saapuu vahvistamaan MM-kisajoukkuetta
Kommentti: Leijonien pelin sykähdyttävin hahmo oli Kääriäisen Petri