– Saan toteuttaa itseäni pianoa soittamalla ja laulamalla. Se on minulle tärkeä keino ilmaista tunteita ja myös sanoittaa jotain, jota en suoraan osaisi sanoa, sanoo 22-vuotias Helmi Pietilänketo.
Hän kuuntelee musiikkia paljon ja nauttii, että voi soittaa ja laulaa ilman ammattilaisen paineita. Musiikilla hän saa purettua voimakkaita tunteita, kuten iloa ja surua.
Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallion mukaan musiikki ilmaisee erinomaisesti tunteita. Musiikin erilaiset rytmit, melodiat ja harmoniat sopivat eri tunnetiloihin.
Musiikin ilmaisu on niin luontevaa ihmiselle, että jo aivan pieni vauva ymmärtää sitä. Kun vauvaa esimerkiksi halutaan rauhoittaa, sille puhutaan rauhoittavalla äänellä.
Tiedetään, että ihminen voi säädellä tunteitaan musiikin avulla. Saarikallion mukaan ihmiset eroavat siinä, kumman tyyppinen tunnesäätely tuntuu omalta.
Ensinnäkin voi hakea omaa oloa kuvaavaa ja sanottavaa musiikkia ja tuntea aivan kuin musiikki soittaisi sinua ja tunteitasi. Tämä voi auttaa hyväksymään oman tunnetilan.
Toiseksi musiikista voi hakea irtiottoa omasta tunteesta, jos ahdistaa, pelottaa tai stressaa. Silloin itseä rentouttava ja ilahduttava musiikki voi imaista mukaan hyvän olon tunteeseen.
Saarikallio on tutkinut paljon nuorten keinoja säädellä tunteita musiikin avulla, Hänen mukaansa musiikki on nuorelle usein lohduttaja, oman tunnetilan purkaja tai sitten hyvän mielen tuoja.
– Rankan päivän jälkeen voi luukuttaa elvyttäviä lepobiisejä, Saarikallio kuvaa.
Molemmat tavat lievittävät tutkimuksen mukaan esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta.
28-vuotias Aleksi Soini kuuntelee musiikkia erityisesti rauhoittuakseen.
– Musikki on minulle oma tila, jonka otan itselleni vaikka julkisissa liikennevälineissä tai opiskellessa esimerkiksi kirjastossa. Se on rauhoittumisen hetki, Soini kuvailee.
– Musiikki voi tuoda todella paljon energiaa, kun on vaikka juoksemassa. Se voi parhaimmillaan myös upottaa minut töiden tai kokkailun pariin, jolloin kuuntelen paljon musiikkia.
Musiikin kautta voi saada yhteisiä kokemuksia
Apulaisprofessori Suvi Saarikallion mukaan musiikki on jäänmurtaja sekä oivallinen tapa hankkia yhteisiä kokemuksia. Tätä tarvitaan nyt, kun olemme pitkään olleet tekemisissä lähinnä vain lähipiirimme kanssa. Musiikin kautta voi aloittaa keskustelun, ja hyvää mieltä tuova musiikki luo hyviä muistoja ihmisistä.
Yhdessä soittaminen ja laulaminen saa meidät tuntemaan yhteenkuuluvuutta ja lisää vuorovaikutusta. Tämä on huomattu esimerkiksi tutkittaessa pikkulasten laululeikkejä.
Saarikallio kertoo, että yhteismusisointiin liittyvässä tutkimuksessa on noussut esille selvästi tunnetasolla tapahtuva toimijuus. Kun uskaltaa mukaan yhteismusisointiin, saa vahvan kokemuksen mukana olemisessa.
Musiikinharrastaja Helmi Pietilänketo on kokenut tämän itse.
– Jos tekee muiden kanssa musiikkia, niin syntyy yhteys. Siitä tulee itselle merkityksellinen tunne, hän sanoo.
21-vuotias Morris Rossi kuvailee, että hänelle musiikki avaa yhteyksiä muihin ihmisiin, kulttuureihin ja asioihin.
– Saan juuri sellaisen muistutuksen, että maailmassa on paljon jotain suurempaa kuin minä itse ja että voin kehittää omaa elämääni. Myös kokonaiskuvaa voi saada laajennettua musiikin kautta. Saan omat ajatukseni ja fiilikseni asetettua suurempaan kontekstiin, Rossi kuvailee.
Musiikki aiheuttaa hyvää oloa
Musiikki myös synnyttää ihmisissä voimakkaita tunteita. Kun kuulemme musiikkia, alamme nopeasti naputtamaan sormella tai polkemaan tahtia jalalla.
– Pääsemme mukaan musiikin sykkeeseen kehollisen tahdistumisen tasolla, Saarikallio sanoo.
Itseä miellyttävä musiikki aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmiä. Musiikki saa mielihyvähormonit liikkeelle, ja vastaavasti stressihormonitasot laskevat. Tutkimukset osoittavat, että kuoroharjoitusten jälkeen keho menee palauttavaan tilaan.
– Tiedetään, että musiikin kuuntelu usein lisääntyy, jos ihmisellä on vaikeuksia elämässään, Saarikallio sanoo.
Mutta auttaako musiikin kuuntelu, se on Saarikallion mukaan huomattavasti monimutkaisempi kysymys.
– On tärkeää, että musiikki ei vain ruoki murheessa märehtimistä, vaan antaisi myönteisiä ajatuksia.
Saarikallion mielestä musiikki voi olla hyvä väline, jos elämässä koettelee jokin asia.
– Toki, jos on esimerkiksi mielenterveydenongelmia, niin pitää hakea ammattiapua. Musiikki ei ole terapiakeino. Musiikin kuuntelu tai musisointi on arjen voimavara.
Helmi Pietilänketo allekirjoittaa musiikin voiman hyvinvoinnin edistäjänä.
– Ehkä musiikki on myös vähän pakopaikka: kun pääsee muualle musiikin maailmaan, se monesti vie myös mukanaan, Pietilänketo sanoo.
Entä voiko musiikista olla jopa haittaa, kun se vaikuttaa niin voimakkaasti tunteisiin?
Saarikallion mukaan sitä ei voi sulkea pois. Ihminen voi valita huomaamattaan sellaista musiikkia, joka pahentaa entisestään oloa ja synkentää ajatuksia. Yleensä ihminen huomattuaan vaikutuksen sulkee radion tai valitsee suoratoistosta olotilaansa mukavampaa musiikkia.
– Kuitenkin on hyvä, että musiikki jossain määrin sanoittaa ja soittaa sitä pahaa oloa. Esimerkiksi hautajaisissa halutaan usein kuulla jotain surullista, joka sanoittaa surua ja kaipuuta. Se on tarpeellista.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.5. kello 23:een saakka.
Lue lisää: