Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Elokapina ja Luonto-Liitto keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut Lopella

Hakkuut keskeytettiin, koska Keihässuon suojelualueen vieressä tehtävät hakkuut uhkaavat monia alueelta löytyneitä harvinaisia, ja jopa uhanalaisia lajeja. Metsähallitus ja järjestöt ovat päässeet sopuun asiassa ja hakkuut voivat jatkua.

Vaaleanpunaisia tuoleja ja pöytä metsässä. Pöydän edessä mainoskyltti.
Elokapina ja Luonto-Liitto toivat infopisteensä keskiviikkona Lopen Keihäsjärven hakkuualueen viereen. Kuva: Ida Korhonen Luonto-Liitto
  • Anne-Maria Niskanen

Metsähallituksen hakkuut keskeytyivät keskiviikkona aamupäivällä hetkellisesti Lopen Keihäsjärvellä. Hakkuiden keskeytyminen johtui Elokapinan Metsäkapina-aktivistien väliintulosta. Myös Luonto-Liiton metsäryhmä oli paikalla seuraamassa tilannetta.

Elokapina ja Luonto-Liitto halusivat keskeyttää Metsähallituksen hakkuut, koska jo aiemmin suojellun Keihässuon vieressä tehtävät hakkuut uhkaavat monia harvinaisia ja jopa uhanalaisia lajeja, joita on löytynyt Keihäsjärven vanhasta metsästä.

Metsähallitus ja järjestöt pääsivät kuitenkin sopuun asiassa ja Metsähallitus voi jatkaa hakkuita Keihäsjärvellä kolmessa eri kohteessa. Muiden hakkuukohteiden osalta Metsähallitus tutkii löydettyjä lajistoja ja päättää myöhemmin, mitä se tekee valtion omistamassa Keihäsjärven metsässä.

– Meidän lajistoasiantuntijamme käy järjestöjen lajihavaintoja läpi muiden hakkuuksi suunniteltujen kohteiden osalta. Jatkosta päätetään ohjeiden ja ympäristöoppaan mukaisesti, kertoo Metsätalous Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Pasi Korteniemi Metsähallituksesta.

Keihäsjärven metsäkin on suojeltava

Luonto-Liiton metsäryhmää edustavan Ida Korhosen mukaan sopu Metsähallituksen kanssa syntyi, koska Metsähallituksesta luvattiin tutkia vanhan metsän lajistoja tänä kesänä.

Elokapinan ja Luonto-Liiton mukaan hakattavaksi aiotussa Keihäsjärven metsässä on paljon harvinaista, korkeista suojeluarvoista kertovaa lajistoa.

Näitä ovat erittäin uhanalainen lahokaviosammal, vaarantuneet aarnisammal ja kantoraippasammal, silmälläpidettävät norjantorvijäkälä ja rakkosammal sekä vanhaa metsää tai muita luontoarvoja indikoivat ruostekääpä, riukukääpä, yövilkka, pallopäärahkasammal ja kantoliuskasammal.

Matalakasvuista ja haalean vihreää sammalta.
Kantoraippasammal on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Sen kasvualustana on usein järeä lahorunko. Kuva: Ida Korhonen Luonto-Liitto

– Kartoitamme hakkuualueen ulkopuolella olevasta metsästä vielä lisää lajeja, kertoo Ida Korhonen.

Elokapinan ja Luonto-Liiton mukaan Keihäsjärven alue on kokonaisuutena suojeluarvoinen, sillä se toimisi tärkeänä laajennuksena viereiselle Keihässuon suojelualueelle, joka ilman ympäröiviä metsäalueita on pieni ja eristynyt.

Luonnonmetsien suojelulla kiire

Järjestöt haluavat nostaa esille valtion metsän käytön yleisen kestämättömyyden. Järjestöjen mukaan valtion hakkuumäärät ovat liian suuria, jotta metsänhoidossa voitaisiin huomioidan luonnon monimuotoisuus.

Metsähallitus on aiemminkin hakannut metsää Lopen Keihäsjärvellä. Luonto-Liitto on ollut ensimmäisen kerran vastustamassa Keihäsjärvellä tehtäviä hakkuita jo vuonna 2002.

– Ensimmäisen Lopen metsäkiistan jälkeen Keihäsjärven metsät ovat vailla suojelua ja moni arvokkaita alueita on jo menetetty, Luonto-Liiton metsäryhmän Ida Korhonen sanoo.

Luonto-Liiton metsäryhmä dokumentoi parhaillaan hakattavaksi aiotun metsän luontoarvoja Lopella.