Viime vuoden kesäkuussa Tampereen Tarastenjärvellä alettiin porata kilometrien syvyyksiin tähtäävää reikää, kun 15 suomalaista energiayhtiötä yhdisti voimansa päästääkseen kiinni maan uumenien lämpöön.
Uuden Etelä-Koreasta tilatun vesivasaran avulla oli tarkoitus päästä aluksi kolmeen kilometriin, mutta lopullinen maali oli seitsemän kilometrin syvyydessä. Näin isoa vesivasarointiin perustuvaa poraa Suomessa ei ole aiemmin kokeiltu.
Yle teki aiheesta juttua 16. kesäkuuta 2021.
Nyt poraukset Tarastenjärvellä on lopetettu. Reikä on 2 230 metriä syvä. Rahaa on kulunut noin 1,5 miljoonaa euroa. Tampereen sähkölaitos on yksi hankkeeseen lähteneistä energiayhtiöstä.
– Tulokset ovat hyvät, pamauttaa energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen Tampereen sähkölaitoksesta hiukan yllättäen.
Optimistisuuttaan Joronen perustelee sillä, että yhtiöille kyse on ollut pilottihankkeesta, jolla on nimenomaan etsitty tietoa uuden poraustekniikan soveltuvuudesta Suomen maaperään. Ja saatiinhan samalla aikaan suurin vesivasaralla toteutettu geolämpökaivo Euroopassa.
– Ensimmäisen vaiheen tavoitteeseen, kolmeen kilometriin, ei ihan päästy johtuen lähinnä maaperän geologisesta muodosta, Joronen sanoo.
Keskeytyksiä oli runsaasti
Mitä hankkeesta sitten opittiin? Pilotoinnin aikana tuli runsaasti keskeytyksiä, jotka johtuivat erilaisista laiterikoista. Aikataulu venyi.
Kun päästiin 2,2 kilometrin syvyyteen, vastaan tuli kallioperässä oleva valtava louhos, jonka täyttämiseen kului noin 300−400 kuutiota vettä.
Jotta porausta voitaisiin jatkaa, pitäisi louhoskohta suojata putkittamalla. Putkittamista ei ole budjetoitu pilotointivaiheeseen, joten poraus päätettiin keskeyttää 31 toteutuneen porauspäivän jälkeen.
– Tekniikka toimii, mutta tuotekehitystä tarvitaan kuitenkin edelleen käyttövarmuuden parantamiseksi, Joronen sanoo.
Tampereen geoterminen hanke ei ole Suomen ainoa. Eikä se ole myöskään ainoa, jossa on käynyt selväksi, että geotermisen lämmön valjastaminen käyttöön ei ole lasten leikkiä.
Yksi viime vuosien kiinnostavimmista puhtaan energian hankkeista löytyy Espoon Otaniemessä. Seitsemän vuotta kestänyt St1:n työmaalla on kuitenkin eletty hiljaiseloa jo tovin aikaa. Huhtikuussa energiayhtiö Fortum ilmoitti irtautuvansa geotermisen lämmön laitoshankkeesta.
Tarastenjärven jatkosta kaksi vaihtoehtoa
Hankkeessa mukana olevat yhtiöt kokoontuvat torstaina päättämään, mitä hankkeelle nyt tehdään. Tältä erää poraukset on lopetettu ja porauslaitteistoa puretaan pois.
Jatkovaihtoehtoja on kaksi: joko kaivon syventämistä entisestään jatketaan poranvalmistajan kanssa tai nyt aikaansaatu yli kahden kilometrin reikä valjastetaan koekäyttöön lämmöntuotannossa.
Jorosta itseään selvästi kuumottelee lämmöntuotannon kokeileminen. Tavalliset maalämpökaivot ovat noin 300 metrin syvyisiä.
– On ihan keskeinen kysymys, paljonko tällaisen yli kaksi kilometriä syvän ja yli 12 tuumaa läpimitaltaan olevan reiän tuotanto voisi Suomessa olla. Se selviää vain kokeilemalla.
Tutkimushankkeessa ovat olleet mukana Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.