Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Turkki vaatii muun muassa kurdien luovuttamista Turkkiin ehtona sille, että se voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.
Ylen aamussa vierailleet tutkijat Ville Sinkkonen ja Jani Kokko pitävät epätodennäköisenä, että Suomi ja Ruotsi suostuisivat Turkin vaatimuksiin, jotka edellyttäisivät ihmioikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteista tinkimistä.
– Suomi ja Ruotsi ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi tämmöisessä Naton sisäisessä otannassa, jossa nämä Turkin vaatimukset on esitetty, Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Ville Sinkkonen sanoo.
Sinkkosen mukaan Suomi ei voi eikä sen pidä joustaa ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Hän uskoo, että on löydettävissä ratkaisuja, joissa Suomen ei tarvitse tehdä näissä kysymyksissä myönnytyksiä.
– Siellä on varmasti paljon sellaisia diplomaattisia naruja, joista voidaan nyt sitten vedellä, jotta tilannetta saataisiin ratkaistua.
Myös Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko katsoo, että ehtoihin taipuminen olisi periksiantamista. Kokko huomauttaa, että Suomi on vaatinut EU:ssakin oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista esimerkiksi Unkarissa ja Puolassa.
– Kun nyt sitten kansallinen etumme tavallaan edellyttäisi ja vaatisi Nato-jäsenyyttä, nyt sen varjolla antaisimme periaatteista periksi. Sehän olisi täysin ristiriidassa tämän EU-politiikan kanssa, Kokko toteaa.
“Ei siinä ole yhtään kysymystäkään, etteikö näin olisi”
Turkin vaatimuksista keskustelivat Ylen aamussa myös SDP:n, keskustan ja kokoomuksen kansanedustajat.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) katsoo, että erityisesti Suomi on joutunut “sijaiskärsijäksi”. Tuomiojan mukaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vaatimusten kohteena ovat yhtäältä Yhdysvallat mutta myös Ruotsi selvästi enemmän kuin Suomi.
Tuomioja huomauttaa, että Turkin mahdolliset kurdien luovutuspyynnöt käsitellään Suomen lakien ja kansainvälisen oikeuden mukaan kytkemättä niitä Nato-kysymyksiin.
– Se on ihan selvää, että meillä noudetaan meidän lakeja ja kansainvälistä oikeutta, Tuomioja vastaa kysymykseen, voisiko Suomi luistaa ihmisoikeuskysymyksissä.
– Joo, ei siinä ole yhtään kysymystäkään, etteikö näin olisi, sanoo myös kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen.
Valtonen on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja.
– Jos tällaiseen kaupankäyntiin lähtee, niin siinä menevät aika nopeasti omat periaatteet, Valtonen toteaa.
Valtosen mukaan olisi myös avoimien ovien politiikkaa noudattavan Naton kannalta outoa, jos kauppaa käytäisiin ehdoista, jotka eivät liity millään tavalla varsinaiseen Nato-jäsenyyteen.
Kansanedustajat uskovat, että Turkki-kiistaan löytyy ratkaisuja.
– En minä hirveän huolissani ole. Ulkopolitiikkaan jokaisella valtiolla kuuluvat omat toimintatavat. Luotan että Suomi ja muut maat tämän diplomatian keinoin hoitavat, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.
– En minä tätä isona ongelmana tässä vaiheessa näe, Pylväs jatkaa.
Päivitetty 19.5.2022 klo 8.35: Lisätty kansanedustajien näkemyksiä.
Lisää aiheesta: