Myös pohjalaismaakunnissa ryhdytään kokeilemaan viljelysmaiden kipsikäsittelyä. Kipsin avulla on pystytty merkittävästi vähentämään ravinnekuormaa vesistöihin viime vuosina.
Käsittely toimii savipitoisilla jokimailla, kuten vaikkapa Kyrönjoen ja Laihianjoen alueilla.
– Kipsi parantaa savimaan mururakennetta, se tekee pienistä savihipuista suurempia, jolloin ne sitovat ravinteita paremmin ja vähentävät pintamaan eroosiota, selittää erityisasiantuntija Mats Willner Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta.
Viime kädessä kipsikäsittelyn on määrä helpottaa Itämeren kuormitusta, mutta saada myös alueen jokivesien laatua parannettua.
– Kipsillä saadaan huomattavasti vähennettyä ravinnekuormaa ja myös veden sameutta. Se ei sinänsä poista kaikkia ongelmia eli vaatii muitakin vesiensuojelutoimia, mutta se on hyvä lisä ja sillä voidaan saada nopeasti tuloksia aikaan, toteaa Willner.
Hyviä kokemuksia
Kipsin käyttöä viljelysmaiden valumaongelmissa on kokeiltu yli kymmenen vuoden ajan. Nyt viime vuosien aikana Varsinais-Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla on ollut kipsi-hanke, joka nyt laajenee yhdeksään muuhunkin maakuntaan.
– Alustavien tulosten perusteella noin 50 prosenttia fosforiravinnekuormasta pystytään kipsillä vähentämään eli se on hyvin merkittävä, toteaa Willner.
Willner kertoo, että kipsi levitetään maanmuokkauksen yhteydessä pääasiassa syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Myös keväällä se onnistuu, riippuen hieman viljelykierrosta. Talvilevitystä ei suositella, koska kipsi voi valua sulamisvesien mukana pois.
– Levityksen jälkeen pitää hieman kevytmuokata, että se saa paremman maakosketuksen. Myös kevätlevitys on mahdollista, kun sen tekee maanmuokkauksen yhteydessä, selittää Willner.
Yksi kipsikäsittely toimii noin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen sen vaikutus vähenee ja käsittely pitäisi toistaa.
Viljelijä, hae mukaan
Maksuttoman kipsikäsittelyn haku aukeaa viljelijöille kesäkuun alussa. Viljelijä voi hakea kipsikäsittelyä sähköisesti osoitteesta: www.kipsinlevitys.fi. Samasta palvelusta saa myös neuvontaa.
– Ennakkotietojen mukaan on ollut aika hyvä innostus, paljon on tullut kyselyitä. Monella on ollut tiedossa tämä hanke ja on positiivisesti yllätytty, että se laajenee, sanoo Willner.
Muualla Suomessa viljelijät ovat olleet aktiivisia ja lähteneet innokkasti mukaan. Tavoite on asetettu sen mukaan.
– Tavoitteena on saada 50 000 hehtaaria levitettyä tälle laajentuvalle alueelle eli aikamoinen ponnistus, myöntää Willner.
Hankkeeseen voi tutustua täällä.
Kipsi ei sovellu kaikkialle
Kipsi ei koveta, suolaa tai happamoita maaperää, mutta silti sitä ei voi kaikille alueille levittää. Pohjavesialueet ja myös järvien valuma-alueet ovat poissa laskuista.
– Kun sulfaatti liukenee kipsistä, se voi kertyä järven pohjaan ja aiheuttaa rehevöitymistä, sanoo Willner.
Jokivesissä vesi vaihtuu niin nopeasti, ettei samaa ilmiötä tapahdu.
– Vedenvaihtuvuus on niin nopeaa ja kun se laskee mereen, jossa on muutenkin korkea sulfaattipitoisuus, niin se ei vaikuta siihen merkittävästi.
Ely-keskuksen mukaan hankkeessa käytettävä kipsi on kotimaista ja peräisin Siilinjärveltä, jossa sitä syntyy lannoitteiden valmistuksen sivutuotteena. Suomessa on kokeiltu myös esimerkiksi puukuituja toimittamaan samaa tehtävää eli sitomaan fosforia.