Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tampereen toreille lisättiin defibrillaattoreita eli sydäniskureita – vaikka laite on idioottivarma, sen käyttöä arkaillaan edelleen

Nimestään huolimatta defibrillaattori on helppokäyttöinen laite, joka neuvoo käyttäjäänsä koko elvytyksen ajan. SPR:n ensiapukouluttaja vakuuttaa, ettei laitetta voi käyttää väärin.

Sydäniskurin käyttämisen osaa jokainen, sillä se opastaa käyttäjäänsä, eikä anna tarpeetonta iskua, kertoo SPR:n ensiapukouluttaja Eveliina Pukarinen. Katso videolta ohjeet iskurin käyttöön. Video: toimittaja Kai Pohjanen, kuvaaja Jarkko Vuolle / Yle
  • Kai Pohjanen
  • Maria Salovaara

Defibrillaattoreita eli sydäniskureita on viime vuosina ilmestynyt esimerkiksi kirjastoihin ja kauppakeskuksiin. Nyt defibrillaattoreita eli "deffejä" on lisätty myös Tampereen toreille. Ainakin Laukontori ja Tammelantori saivat uudet laitteet tällä viikolla.

Sydäniskuria käytetään tilanteissa, joissa potilaan sydän on pysähtynyt äkillisesti. Laitteella pyritään poistamaan sydämen pysäyttänyt rytmihäiriö sähköiskulla.

– Vuosittain noin 3 000 ihmistä saa äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella ja siinä tilanteessa iskuria täytyisi useimmiten käyttää, kertoo Suomen Punaisen Ristin ensiapukouluttaja Eveliina Pukarinen.

Sydäniskuri eli defibrillaattori Hämpin parkin seinällä. Vieressä paperinen turvallisuusohje.
Sydäniskuri Tampereen Hämpin parkin seinällä. Laitteen käyttöä ei tarvitse arastella sillä sen kanssa ei voi tehdä mitään väärin. Kuva: Jarkko Vuolle / Yle

Jokainen katukuvaan lisätty iskuri tulee siis tarpeeseen. Jos sydäniskurin käyttö ei kuitenkaan ole millään tavalla tuttua, saattaa valitettavan monella mennä tositilanteessa sormi suuhun.

– Ihan ensimmäiseksi herätellään maassa makaavaa potilasta ja katsotaan, onko hän tajuissaan. Jos henkilöä ei saada hereille, soitetaan hätäkeskukseen. Mikäli potilas ei hengitä, aloitetaan paineluelvytys, ja tässä kohdassa se iskuri pitäisi saada käyttöön, Pukarinen neuvoo.

Lähimmän defibrillaattorin voi etsiä helposti puhelimeen ladattavan 112 Suomi -sovelluksen avulla. Käytössä olevat iskurit löytyvät myös defi.fi-palvelusta.

Ei voi mennä pieleen

Vanhan elvytysohjeen mukaan potilaalta tulisi ensimmäisenä tarkistaa pulssi. Sen löytäminen ja tunnustelu on kuitenkin vaikeaa jopa ammattilaisille. Nykyään riittääkin, että tarkistetaan hengitys – eli nouseeko ja laskeeko rintakehä, ja tuntuuko ilmavirta kämmenselkään.

– Jos ihminen ei hengitä, ei silloin ole pulssiakaan, Pukarinen sanoo.

Sydäniskurin käyttö ei vaadi erillistä koulutusta. Kun laitteen avaa, sen sisältä löytyvät kuvalliset ohjeet, ja laite myös puhuu käyttäjälleen. Koko elvytyksen ajan laitteelta saa siis suusanalliset ohjeet.

– Laitteessa on kaksi nappia, virtakytkin ja sähkövirran antaminen potilaalle. Eli mikään ei voi mennä pieleen, Pukarinen vakuuttaa.

Sydäniskuri ei myöskään anna sähkövirtaa turhaan. Se tunnistaa, millaisesta sydänrytmistä on kyse, ja toimii vain kammiovärinän tunnistaessaan.

Lähde: Defi.fi -palvelu

Nopea elvytys voi pelastaa

Jopa kolme neljästä sydänpysähdyspotilaasta voitaisiin pelastaa elvytyksen ja sydäniskurin avulla. Iskurin käyttöä ei siis kannata arkailla.

– Tärkeintä on saada elvytys nopeasti aloitettua. Jos sekä painelu että iskuri saadaan käyttöön kolmen, maksimissaan viiden minuutin kuluttua, on potilaan ennuste hyvä.

Defibrillaattorin käyttöä opetellaan ensiapukursseilla, mutta laite on kuitenkin niin kutsutusti idioottivarma.

– Toki käyttöönottokynnys madaltuu jos sitä on päässyt harjoittelemaan esimerkiksi ensiapukurssilla, Pukarinen toteaa.

Onko defibrillaattori eli sydäniskuri sinulle tuttu laite? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 21.5. klo 23 asti.