MANDE/KOLUMBIA Viidakkokylää halkovan joen rannalla sijaitsee kahvilaravintola, jonka valikoima on kuin Suomessa. Tarjolla on viinereitä, korvapuusteilta näyttäviä kanelirullia ja kuivakakkuja.
Ennen samalla paikalla sissit ja sotilaat kävivät verisiä taisteluita.
Noin kolmensadan asukkaan Mandea tukikohtanaan pitäneet vasemmistolaiset Farc-sissit taistelivat täälläkin Kolumbian hallituksen joukkoja vastaan. Aseellinen konflikti kesti yli viisi vuosikymmentä.
Maatyöläisten kapinasta alkaneesta ja monelle rintamalle levinneessä sisällissodassa sai surmansa yli 200 000 ihmistä ennen kuusi vuotta sitten solmittua rauhansopimusta.
Sunnuntaina Kolumbia äänestää presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Voittajan tehtävänä on yrittää täyttää rauhansopimuksen lupaukset.
Sissien riveissä oli noin 14 000 taistelijaa, joista vähintään kolmasosa oli naisia.
Yksi heistä oli 31-vuotias Maria Inés Guzmán Santos.
Nyt hän kuuntelee tarkasti, kun kahvilaravintolan johtaja opettaa työntekijöille leivosten hinnoittelua ja katteen merkitystä. Guzman Santosille laskutus on yritystoiminnan vaikein osuus.
– Mieluiten leipoisin kakkuja.
Vielä muutama vuosi sitten hän hoiti haavoittuneita kylää ympäröivässä viidakossa.
Mandessa syntynyt Guzmán Santos liittyi sisseihin, kun Kolumbian hallituksen sotilaat tappoivat hänen veljensä.
– Raivo kasvoi sisälläni ja ajatus taistelemisesta tuntui hienolta.
Todellisuus oli kuitenkin rajumpi kuin Guzmán Santos odotti. Sissileirin sairaanhoitajana hän näki väkivallan jäljet.
Kolmen vuoden sissielämän jälkeen Guzmán Santos tuli raskaaksi.
– Silloin päätin, että haluan panostaa perheeseeni ja palata kotiin, kertoo nyt neljän lapsen äiti.
Vuoden päästä sissit laskivat aseensa ja allekirjoittivat historiallisen rauhansopimuksen.
Vuonna 2016 solmitussa rauhansopimuksessa luvattiin maaseudun ja Manden kaltaisten syrjäseutujen asukkaille muun muassa peruspalveluita ja parempia teitä.
Kylään pääsee kuitenkin vain matkustamalla kaksi päivää muulilla. Toinen vaihtoehto on 45 minuutin helikopterikyyti suurkaupunki Medellinistä.
Internet kylään saatiin neljä, sähköt kuusi vuotta sitten.
Sisällissodan aikaan Mande oli täydellinen paikka piiloutumiseen.
Nyt Mandessa asuvat rinnakkain entiset sissit, sotilaat, hengissä selvinneet asukkaat ja muualta väkivaltaa paenneet maan sisäiset pakolaiset. Heitä on Kolumbiassa noin kolme miljoonaa, eniten koko maailmassa.
Nelikymppinen Gloria upottaa kätensä saviastiaan ja alkaa levittää sitä puisen kehikon päälle.
– Kaikki täällä ovat menettäneet jonkun.
Talonrakennusprojekti on jo puolivälissä. Hän puhuisi mieluummin siitä kuin kylän verisestä menneisyydestä.
– Elämä Mandessa oli äärimmäisen stressaavaa sisällissodan aikana. Kaikki mikä rakennettiin, hajotettiin. Ruumiita tuli lähes viikoittain, kertoo melkein koko elämänsä Mandessa asunut Gloria.
Glorian poika liittyi sisseihin ja tapettiin. Ruumis on edelleen kateissa.
Hallituksen sotilaat ampuivat myös kaksi hänen setäänsä.
– Kun hallituksen joukot metsästivät sissejä, he eivät välittäneet, vaikka joukossa olisi ollut siviilejä.
YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen tutkimuksissa on käynyt ilmi, että Kolumbian armeija surmasi tuhansia siviilejä sisällissodan aikana.
Kyse on paljon kohua herättäneistä falsos positivos -tapauksista. Heillä tarkoitetaan surmattuja siviilejä, joita hallituksen joukot väittivät sisseiksi.
Viimeksi maaliskuussa Kolumbiassa syntyi jälleen kohu samankaltaisesta tapauksesta.
Sotilaiden väitettiin tappaneen tarkoituksella siviilejä ja naamioineen näiden ruumiit näyttämään sisseiltä. Yksi uhreista oli raskaana oleva nainen.
Mandessa sotilaat vartioivat rauhaa eikä ongelmia ole ollut.
Mande on kuitenkin poikkeus. Täälläkin rauha on mahdollinen pääasiassa YK:n avun ansiosta.
Se pyörittää erilaisia projekteja, kuten koulua ja entisten sissien leipomoa sekä auttaa kyläläisiä viljelemään maata. Rauha säilyy, kun ihmisillä on tekemistä ja mahdollisuus hankkia elantonsa.
Hallitus on läsnä vain sotilaiden muodossa. Kun kylä muutama vuosi sitten tulvi ja vesi vei mennessään monien talot, kyläläiset odottivat turhaan apua hallitukselta.
.
Rauhansopimukseen johtaneet neuvottelut toivat Nobelin rauhanpalkinnon Kolumbian ex-presidentti Juan Manuel Santosille.
Monet asiantuntijat pitävät sopimusta kuitenkin epäonnistuneena.
Nykyinen presidentti, oikeistolainen Iván Duque vastusti rauhaa eikä nykyhallinto ole lunastanut maaseudun asukkaille ja entisille sisseille antamiaan lupauksia.
Yli 300 entistä sissiä on murhattu rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Vaihtoehtojen puute ajaa entisiä sissejä irtautumaan sopimuksesta ja tarttumaan jälleen aseisiin.
Sama koskee syrjäseutujen nuoria.
Taistelut jatkuvat Mandeakin ympäröivillä vuorilla. Osallisina niissä ovat sissien lisäksi myös huumekartellit ja muut aseelliset ryhmät.
Sunnuntaina maassa järjestetään presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
Ennakkosuosikki on vasemmistolainen Gustavo Petro, entinen sissi, joka on luvannut yhdistää maan, täyttää rauhansopimuksen lupaukset ja neuvotella sissien kanssa
Gloria ei ehdi miettiä politiikkaa. Hänrakentaa taloaan aamukuudesta iltaseitsemään.
Enää hän ei hätkähdä, kun raskaasti aseistautuneet sotilaat kävelevät talon ohi.
– Nyt ne ovat meidän puolellamme. Kukaan ei halua palata menneeseen.
Samaa sanoo entinen sissi María Inés Guzmán Santos, joka myy illallista kahvilaravintolaan syömään tulleille sotilaille.
Se on nykyään heidän kantapaikkansa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää Kolumbiasta: