Suomessa on tämän vuoden loppuun mennessä arviolta noin 450 jalkapallokenttää, joissa täyteaineena on autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Ongelmalliseksi kumirouhe muodostuu kulkeutuessaan luontoon, sillä sen on todettu olevan mikromuovin lähde ja mahdollinen ympäristöuhka.
– Lisää tutkimuksia kaivataan, mutta jo nyt voidaan sanoa, että voimakas altistuminen kumirouheelle saattaa haitata esimerkiksi kastelierojen lisääntymistä, kertoo SYKEn johtava tutkija Outi Setälä.
Lisäksi mikromuovit saattavat aiheuttaa ympäristölle monia erilaisia haittavaikutuksia, joista ei vielä ole tarkkaa tietoa.
Tekonurmikenttien kumirouhepäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi
SYKEn selvityksen mukaan kumirouhetta poistui Helsingin Pirkkolan tekonurmelta arviolta 536 kiloa vuodessa, kun taas Puotilan jalkapallokentällä vastaava lukema oli 1869 kiloa vuodessa. Kumirouhetta kulkeutuu kentiltä työkoneiden ja pelaajien mukana hulevesikaivoihin ja lähiympäristöön sekä kenttäalueen ulkopuolelle.
Pelkästään nappulakenkien mukana kumirouhetta kulkeutuu pois kentältä Pirkkolassa arviolta 127 kiloa vuodessa ja Puotilassa 419 kiloa vuodessa.
– Sitoutuminen ja halu toimia ongelman ratkaisemiseksi on kaikista tärkeintä, sanoo Setälä.
Ratkaisuina ongelman helpottamiseksi selvitys esittää kentille asennettavia esteitä ja välineitä, jotka vähentävät kumirouhepäästöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi sadevesikaivoihin asennettavat keräimet, kenttäalueen rajalle sijoitettavat esteet ja pukeutumistilojen viemärikaivojen suodattimet.
Päästöihin voidaan vaikuttaa myös jakamalla tietoa, ohjeistamalla kentän käyttäjiä puhdistamaan varusteet ennen poistumista sekä parantamalla kenttien käytön ja huollon toimintatapoja.
– Mitkään toimenpiteet eivät kuitenkaan ole riittäviä, jos hulevesiä ei kontrolloida. Kumirouhe ei saisi ajautua kentiltä kaivoihin, painottaa Setälä.
Tähän tulisi tutkijoiden mukaan kiinnittää huomiota ennen kaikkea kenttien suunnittelussa ja varmistaa, että erityisesti työkoneiden huolto ja lumen säilytys järjestetään erillisillä alueilla, joilta kumirouhetta ei siirry viemäreihin ja tällä tavoin ympäristöön.
Kumirouhe on tulevaisuudessa haaste myös jalkapallon harrastamiselle
Kumirouheen mahdolliset ympäristöhaitat ovat saaneet Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) esittämään Euroopan komissiolle toimia kumirouheen ympäristöhaittojen kitkemiseksi. Mahdollisesti ensi vuonna komission käsittelyyn tulevissa vaihtoehdoissa esitetään joko kumirouhetta täyteaineena käyttävien kenttien kieltämistä vuosien 2028–2030 välisenä aikana tai vaaditaan rajoittamaan kumirouheen poistumista kentältä, johon varattava siirtymäaika olisi kolme vuotta.
Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen pitää tilannetta haastavana koko eurooppalaiselle jalkapallolle, sillä kumirouhetta käytetään kymmenillä tuhansilla kentillä.
– Lähes kenttä kuin kenttä kaipaa kohennusta. Kyllä meillä tässä pitkä työ on edessä. Tämä tulee olemaan haastavaa jalkapallolle ympäri Euroopan, koska kenttien kunnostus on vaikeaa.
Toinen asia on, onnistutaanko löytämään vaihtoehtoisia materiaaleja, jotka ovat teknisesti ja taloudellisesti verrattavissa kumirouheeseen.
– Vielä ei voida sanoa, että ominaisuuksiltaan täydellistä kumirouheen korvaajaa olisi löydetty, kertoo Auvinen.
Kehitystyötä kuitenkin tehdään ja erilaisia kumirouheen korvaavia materiaaleja on jo käytössä. Myös Palloliiton ja UEFAn HatTrick-rahasto, joka tarjoaa taloudellista tukea muun muassa kenttien rakentamiseen, edellyttää uusilta kenttähankkeilta kumirouhepäästöjen rajoittamista.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 26.5. klo 23:een asti.