Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Koronarajoitukset kohtelivat ravintoloita väärin, sanoo Mika Salminen – Yle selvitti: Poukkoilevia määräyksiä noudatettiin ja jälkiä siivotaan pitkään

THL:n terveysturvallisuusjohtajan mielestä ravintolarajoitukset olivat välillä liian tiukkoja, välillä liian löysiä. Ylen selvityksen mukaan ravintoloitsijat noudattivat määräyksiä kuuliaisesti.

THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen istuu kahvilan pöydässä. Hän pitelee kädessään valkoista kahvikuppia.
THL:n Mika Salminen katsoo, että myös ravintolarajoituksista pitäisi päättää alueellisesti, ei valtioneuvostossa. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
  • Antti Palomaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo, että koronaviruksen vuoksi määrätyt ravintolarajoitukset olivat ajoittain liian tiukkoja.

Salminen on tullut suomalaisille tutuksi lukuisista tiedotustilaisuuksista, joissa viranomaiset ovat avanneet Suomen koronatilannetta ja -rajoituksia yli kaksi vuotta kestäneen koronapandemian aikana.

Salmisen mukaan ydinongelma rajoitusten suhteen on ollut, että nykyisessä lainsäädännössä ei löytynyt kunnollista ratkaisua erottaa erityyppisten ravitsemusliikkeiden riskiä.

– Lounasravintoloissa sun muissa ei kyllä ehkä ollut paikallaan koko ajan pitää tiukkoja rajoituksia, Salminen sanoo Ylen haastattelussa.

Välillä ravintolarajoitukset taas olivat Salmisen mielestä liian löysiä suhteessa muihin rajoituksiin.

– Silloin oli vähän absurdi tilanne, kun lasten harrastuksissa ei voinut käydä, mutta sai kyllä käydä iltaolusilla vaikka koko työpaikkaporukan kanssa ihan vapaasti.

THL toimi päätöksenteossa asiantuntijalausuntojen antajana, eikä ollut tekemässä varsinaisia päätöksiä. Ravintolarajoituksista päätti valtioneuvosto, muista rajoituksista taas alueelliset viranomaiset. Tämä aiheutti Salmisen mukaan epäsuhtaa rajoitusten tiukkuuteen.

Salminen katsoo, että lainsäädäntöä pitää selkeyttää.

– Tulevaisuudessa rajoituksista päättämään tarvittaisiin alueellinen elin, joka ottaisi yhteiskunnan tarpeet kokonaisuudessa huomioon.

Salminen sanoo, että vastuu rajoituksista on liian iso sälytettäväksi tartuntataudeista vastaaville lääkäreille ja myös aluehallintovirastoissa tämä osaaminen on aika heikkoa.

– Toivon mukaan tässä maakunnallistamisessa, joka ainakin sotepuolella on käynnissä, syntyisi sellaisia rakenteita, joilla olisi selkeästi valta päättää alueellisista asioista silloin, kun välttämätöntä on, Salminen sanoo.

"Hirveätä aikaa"

Ravintoloiden aukiolo- ja anniskeluaikoja sekä asiakaspaikkamääriä koskevat rajoitukset päättyivät 1. maaliskuuta.

Vaikka rajoitukset ovat tältä erää historiaa, ravintoloiden pitää edelleen koko Suomessa huolehtia tavanomaista tarkemmin hygieniasta ja etäisyyksistä koronavirustartuntojen estämiseksi.

Muutaman vuoden aikana jatkuvasti vaihdelleet rajoitukset panivat ravintolat koville. Monet yrittäjät kamppailevat seurausten kanssa edelleen. Osalle heistä koronapandemia merkitsi ravintolauran loppua.

Panimomestari Sam Viitaniemi seisoo baaritiskin takana ja pitää kiinni oluthanasta.
Panimomestari Sam Viitaniemi on ollut erityisen huolissaan ravintolarajoitusten vaikutuksista työntekijöihin, joita heillä on lähes 50. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Tamperelaisen panimoravintola Plevnan panimomestari Sam Viitaniemi ei muistelisi mielellään koronapandemian alkua.

– Sulut ja kaikki lyötiin niin nopeasti. Ei niihin pystynyt mitenkään reagoimaan. Raaka-aineita jäi tänne seisoskelemaan. Meni paljon tavaraa pilallekin. Oli kyllä hirveätä aikaa.

Plevna ei ole take away -ravintola, mutta senkin oli korona-aikana muututtava sellaiseksi.

– Ajoimme omalla autolla ja omalla henkilökunnalla take away -ruokia. Se oli osittain meidän pelastuksemme. Samalla pystyimme pitämään itsemme ja henkilökuntamme vireessä, Viitaniemi sanoo.

Hallituksen ja viranomaisten tiedottaminen saa Viitaniemeltä arvosanaksi viitosen asteikolla nelosesta kymppiin.

– Miettikää nyt sitten, että ilmoitetaan päivän varoitusajalla, että nyt muuttuukin taas, että alkoholia ei saa anniskella klo 17 jälkeen. Onhan se aivan käsittämätöntä.

Kaikista tärkein aukioloaika oli poissa, mutta silti ravintolaa piti pyörittää.

– Se oli hirveätä, pahinta aikaa.

Pubiyrittäjän vaikein hetki oli viime syksynä

Rajoituksissa oli myös tulkinnanvaraa. Lappeenrantalainen pubi Pikku Pete joutui yhdessä vaiheessa supistamaan aukioloaikojaan, koska aluehallintovirasto ei hyväksynyt sitä ruokaravintolaksi.

– Tälläkin seudulla oli muutama ravintola, jotka toimivat ruokaravintolana jopa pienemmällä ruokatarjonnalla mitä meillä on. Mutta viranomainen tekee työtänsä, sanoo yrittäjä Harri Kontinen.

Vaikeinta pubiyrittäjällä oli kuitenkin viime syksynä.

– Tavallaan oli merkkejä siitä jo, että koronapandemia taittuu ja päästään palaamaan normaalin. Sen jälkeen ruvettiin ottamaan uudestaan rajoituksia, Kontinen sanoo.

Pikku Pete -pubin yrittäjä Harri Kontinen osoittaa baarin ikkunassa olevia aukioloaikoja.
Lappeenrantalaisen Pikku Pete -pubin yrittäjä Harri Kontinen pitää ravintolarajoituksia osittain poukkoilevina. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Valtioneuvosto sääti ravintolarajoituksista lähes 60 asetuksessa. Rajoitukset muuttuivat ajoittain nopeasti.

Kontisesta tuntuu, että rajoituksista päättäminen oli osittain poukkoilevaa.

– Ehkä siellä oli niitä kokkeja liian paljon hämmentämässä.

Pääsääntöisesti rajoitukset olivat maakunnallisia, mutta joskus rajoitukset kohdistuivat sairaanhoitopiiriin, kaupunkiryhmään tai jopa yksittäiseen kaupunkiin. Jokin alueellinen rajoitus saattoi olla voimassa vain päiviä. Tieto kulki huonosti.

– Koko ajan piti kytätä ja kytätä, miten ja milloin päätökset muuttuvat, sanoo Kontinen.

Kontisen mielestä rajoitusten ei pitäisi olla ainoa keino turvata terveydenhuollon kapasiteettia.

– Terveydenhuoltoon pitäisi saada lisää resursseja.

Kaksi olutlasia baaritiskillä. Tiskin takana seisoo nainen ja mies.
Pikku Petellä oli avin kanssa vääntöä siitä, onko se ruokaravintola vai ei. Avi määräsi, että pubin pitää noudattaa anniskeluravintoloiden tiukkoja rajoituksia. Kuva: Juulia Tillaeus / Yle

Rajoituksista valtavasti palautetta

Aluehallintovirastoillekaan tilanne ei ole ollut helppo. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Riku-Matti Lehikoinen sanoo, että vaihtelevista rajoituksista on tullut valtavasti palautetta.

– Ravintoloitsijoille on ollut tavattoman kova homma pysyä näiden perässä. Sitten he tietysti soittavat meille, että miten tämä menee.

Valtioneuvosto ilmoitti uusista rajoituksista usein torstaina ja ne tulivat voimaan joko heti perjantaina tai viimeistään lauantaina.

– Siinä oli aina aikamoinen hässäkkä neuvoa elinkeinoa, että mitä nyt tehdään. Oli tämä aikamoinen rumba, Lehikoinen sanoo.

Yhteistyö viranomaisten ja yrittäjien kesken sujui Lehikoisen mukaan pääasiassa hyvin.

– Epäkohtia oli loppujen lopuksi aika vähän.

Rajoitukset teettävät töitä vielä pitkään

Ylitarkastaja Riku-Matti Lehikoisen mielestä haastetta aiheutti se, että ravintolarajoitukset tulivat valtioneuvostosta, mutta muut koronarajoitukset, kuten esimerkiksi kuntosaleja koskevat rajoitukset, tulivat aluehallintovirastosta.

– Tämä oli vähän sellainen sekasotku monien mielestä.

Lehikoisen mielestä kaikkien rajoitusten pitäisi tulla valtioneuvostosta. Lehikoinen sanoo, että valtioneuvoston päätökset ovat paljon tehokkaampia kuin avien, eikä niistä voi valittaa.

Rajoituspäätökset teettivät aveille runsaasti töitä silloin, kun niitä tehtiin. Lisäksi ne työllistävät aveja ja muita viranomaisia vielä pitkään, kun hallinto-oikeudet käsittelevät päätöksistä tehtyjä lukuisia valituksia.

Itsepalvelu-kyltti ravintolan pöydässä. Taustalla seisoo asiakkaita baaritiskillä.
Panimomestari Sam Viitaniemi kertoo, että he pyrkivät pitämään työntekijöiden lomautusjaksot mahdollisimman lyhyinä, jotta työvire säilyy. Kuva: Antti Palomaa / Yle

Ravintoloiden sulkemiset harvinaisia

Yle pyysi kaikilta Suomen kuudelta aluehallintovirastolta tietoa tapauksista, joissa virasto on tehnyt jonkinlaisen päätöksen kokoontumis-, ravintola- tai muiden rajoitusten rikkomisesta.

Yle teki tietopyynnöt huhtikuussa ja pyysi tietoja vuoden 2020 alusta lähtien. Kävi ilmi, että suomalaiset ravintolat noudattivat pääosin kiltisti viranomaisten määräämiä rajoituksia koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi.

Vastausten perusteella ravintoloiden sulkemiset rajoitusten rikkomisen vuoksi olivat Suomessa harvinaisia.

THL:n Mika Salminen antaa ravintoloille kiitettävän arvosanan rajoitusten noudattamisesta.

– Hirveän vastuuntuntoista väkeä ja ymmärrän, että se on tuntunut todella vaikealta.

Aluehallintovirastojen välillä suurta vaihtelua

Koronarajoituksia koskevia päätöksiä ovat tehneet aluehallintovirastojen alkoholihallinnot.

Ne valvovat muun muassa pubeja, ravintoloita ja yökerhoja, mutta tartuntatautilain mukaan myös sellaisia ravitsemisliikkeitä, joilla ei ole anniskelulupaa, esimerkiksi tiettyjä lounaspaikkoja ja kahviloita.

Ravintoloita koskevat rajoitukset olivat erilaisia eri puolilla Suomea. Mitä pahempi epidemia alueella oli, sitä tiukempia rajoitukset olivat ja sitä pitempiä aikoja ne olivat voimassa.

Esimerkiksi koko Etelä-Suomen alueella ravintolan sulkemisia määräajaksi on ollut pandemian alusta lähtien seitsemän, Itä-Suomessa kolme. Aluehallintovirasto on yleensä keskeyttänyt ravitsemusliikkeen toiminnan kahdeksi viikoksi.

Lounais-Suomessa määräyksiä on neljä, mutta ne kaikki ovat yhdelle ja samalle ravintolalle.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston alueella ei taas ole korona-aikana annettu yhtään sanktiota tai muutakaan vastaavaa päätöstä.

Kokosimme alla olevaan taulukkoon tiivistetysti, millaisia tietoja aluehallintovirastoilta saimme:

Etelä-Suomi13 määräystä; ravintoloita ja muita valvottavia paikkoja muun muassa Helsingistä, Lahdesta, Kotkasta, Lappeenrannasta ja Imatralta; määräyksiin sisältyy toimipaikan sulkemisia määräajaksi 7.
Itä-Suomi19 määräystä; paikkoja vaihtelevasti eri puolilta valvonta-aluetta; määräyksiin sisältyy toimipaikan sulkemisia määräajaksi 3.
Lappi1 ohjaava kirje tartuntatautilain määräyksien noudattamiseksi; lisäksi määräyksiä esimerkiksi tartuntatautilain mukaisen omavalvontasuunnitelman tekemiseksi tai täydentämiseksi; v. 2020 tarkastus 51 paikkaan, v. 2021 tarkastus 40 paikkaan.
Lounais-Suomi4 määräystä yhdelle ja samalle ravintolalle; määräykset koskivat ravintolan sulkemista määräajaksi.
Länsi- ja Sisä-Suomi40 asiaa, joista 27 otsikoitu määräyksiksi, loput valvonta-asiaksi tai ohjaukseksi; listalla paikkoja niin Vaasasta, Kokkolasta, Seinäjoelta, Jyväskylästä, Tampereelta kuin pienemmiltäkin paikkakunnilta; ei tietoa tilapäisten sulkemisten määrästä.
Pohjois-SuomiAlueella ei ole korona-aikana annettu yhtään sanktiota tai muutakaan vastaavaa päätöstä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.