Venäjän aseellinen hyökkäys Ukrainaan on kestänyt kolme kuukautta, mutta tietoverkoissa sotaa on käyty vuosia pidempään. Silti Ukrainan tietoverkot ja esimerkiksi niiden kautta kulkeva energiahuolto toimivat yhä.
Se voi tarkoittaa kahta asiaa: joko Venäjä ei pysty kaatamaan verkkoja Ukrainassa, tai se ei halua.
Todellisuudessa kyse saattaa olla molemmista.
Venäjä tarvitsee Ukrainan verkkoja omaan toimintaansa, sillä sen joukot käyttävät matkapuhelinverkkoja viestinnässään ja tarvitsevat myös erilaisia muita verkkojen varassa toimivia palveluja.
Jos Venäjän tavoitteena on tai on ollut Ukrainan liittäminen Venäjään, verkkojen tuhoamisessa ei olisi järkeä – kukaan ei polta taloa, jossa aikoo asua.
– Venäjä puntaroi sitä, että toimivasta verkosta Ukrainassa on heille sekä hyötyä että haittaa. Ilmeisesti vaaka on kallistunut siihen, että hyötyä on enemmän, sanoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen.
Ukrainalle toimivista verkoista on hyötyä esimerkiksi siinä, että ukrainalaiset maan johtoa myöten saavat viestinsä tehokkaasti maailmalle. Se taas ei Venäjää kiinnosta.
– Venäjän Ukrainaan sotaan liittyvä viestintä ja propaganda on tällä hetkellä suunnattu pääasiassa venäläisille. Venäjä tuskin katsoa voivansa juurikaan muuttaa esimerkiksi meidän länsimaalaisten käsitystä sodasta ja sen osapuolten asemasta, Moilanen sanoo.
Vaikea tuhota, kallis rakentaa
Tuhotun verkon rakentaminen uudelleen tulisi Venäjälle suunnattoman kalliiksi. Tarvittavat laitteet ja teknologia ovat talouspakotteiden takana, ja saatavilla kenties ainoastaan Kiinasta.
Internetin kaataminen tai tuhoaminen on myös hankalaa. Verkko on suunniteltu iskunkestäväksi ja tiedolla on monta tietä kulkea. Moilanen vertaainternetin rakennetta suurkaupungin metroon.
– Jos olen Berliinissä menossa vaikkapa Treptower Parkista Brandenburgin portille, tarjolla on monta mahdollista reittiä. Jos joku reiteistä on poikki, pääsen perille jotain toista kautta.
Ukrainasta on kuitenkin raportteja, joiden mukaan verkot eivät ole toimineet kiivaimpien taisteluiden alueilla. Esimerkiksi uutistoimisto AP kertoi maaliskuun lopulla kuinka Mariupolista sai yhteyden ulos vain satelliittipuhelimella.
– Verkkotuhoista on tullut tietoja. Osa on varmasti tuhottu tarkoituksella, osa on tuhoutunut sodan sivutuotteena, sanoo Suomen Erillisverkkojen johtava asiantuntija Tomi Lounema.
Toimiva verkko parantaa sietokykyä
Ukrainasta on paennut sodan alta enemmän ihmisiä kuin Suomessa on asukkaita. Toimiva verkko parantaa sekä paenneiden että Ukrainassa olevien kriisinkestävyyttä.
Verkon tärkeydestä kertovat esimerkiksi väestösuojiin Ukrainassa vedetyt laajakaistayhteydet.
– Ihmiset voivat saada tietoa läheisten ja sukulaisten kuulumisista. Jos ei tiedä, mitä heille kuuluu, se vaikuttaa kestokykyyn huomattavasti, sanoo Lounema.
Lounema sanoo, että verkkojen pitäisi yleisesti pysyä kansalaisille avoinna myös hyvin vaikeissa tilanteissa. Kyky sietää häiriötilanteita pysyy yllä kun viestintä toimii ja tietoa kulkee.
Ukraina onkin etenkin mobiiliverkon vaurioituessa lähettänyt korjaajat paikalle pikaisesti.
– Kunnossapitoon on suhtauduttu erittäin uhrautuvasti. Kun jotain on mennyt rikki, sitä on lähdetty korjaamaan vaaroja uhmaten, sanoo Lounema.
Ukrainassa on käytössä myös satelliitti-internetjärjestelmä Starlink. Sen päätelaitteitta on maassa noin kymmenen tuhatta.
Verkossa on sodittu vuosia
Ukraina on Euroopan internet- ja kommunikaatioteknologian suurvaltoja. Alan osaamista, asiantuntemusta ja yrityksiä on runsaasti.
Ukrainalla on myös ollut kahdeksan vuotta aikaa harjoitella. Verkossa on käyty sotaa vähintäänkin siitä asti, kun Venäjä vuonna 2014 valloitti Krimin niemimaan, ja koko sen ajan Ukraina on kehittänyt verkkojensa suojausta.
– Itäisessä Ukrainassa on sodittu kahdeksan vuotta joka päivä. Siinä syntyy ymmärrystä olosuhteista ja siitä, mitä kaikkea voi tapahtua, Lounema sanoo.
Ukrainan kyberpuolustus näyttää onnistuneelta, mutta kaksi Naton turvallisuusasiantuntijaa kirjoittaa Foreign Affairs -lehdessä, että kyse on näköharhasta. Heidän mukaansa Venäjä on käynyt Ukrainassa erittäin tehokasta kybersotaa, se ei vain ole ollut niin totaalisen tehokasta ja tuhoisaa kuin etukäteen ounasteltiin.
Panu Moilanen vahvistaa, että Venäjä on saanut kyberrintamalla voittoja.
– He ovat onnistuneet tunkeutumaan muun muassa Ukrainan energiansiirtoverkkoihin. Venäjän kybervaikuttamisen kyvyt ovat merkittäviä, ja niitä on myös käytetty, Panu Moilanen sanoo.
Verkkosota ulottuu Suomeen
Verkossa käytävä sota on jatkuvaa, ja sitä käyvät myös sellaiset maat, jotka eivät ole ilmisodassa kenenkään kanssa. Tämä sota ei väistä myöskään Suomea.
Ulkoministeriön verkko oli vajaat kymmenen vuotta sitten käytännössä ulkopuolisten hallussa. Eduskuntaan tehdyssä hyökkäyksessä ulkopuolisten käsiin päätyi muun muassa kansanedustajien sähköposteja.
Viimeksi huhtikuussa palvelunestohyökkäykset kaatoivat ulko- ja puolustusministeriöiden verkkosivut.
Kybersodassa ja venäläisessä ajattelussa sota ja rauha eivät ole toisistaan erilliset musta ja valkoinen, vaan janan ääripäät.
– Tässä ajattelussa sota ja rauha eivät koskaan toteudu sellaisinaan. Sota on aina läsnä, sen intensiteetti vain vaihtelee, sanoo Moilanen.
Voit keskustella aiheesta 29.5.2022 klo 23:een saakka.