Varakas Venäjän valtio on entistä lähempänä maksukyvyttömyyttä.
Valtion kassa on paisunut, kun tulot ovat olleet ainakin alkuvuoden menoja suuremmat.
Lisäksi Venäjän keskuspankin valuuttavarannon arvo on noin 586 miljardia dollaria. Keskuspankin valuuttavarantoakin voitaisiin käyttää äärimmäisessä hädässä valtion velkojen maksuun.
Mutta kaikesta huolimatta Venäjän valtio ei pysty maksamaan ulkomaisia velkojaan eikä niiden korkoja. Syynä on se, että etenkin Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden takia länsimaiset pankit eivät ota vastaan Venäjän rahasiirtoja.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeriö antoi pakotteiden voimaantulolle siirtymäajan, jolloin Venäjä on pystynyt tähän saakka maksamaan dollarimääräisten lainojen korkoja sijoittajille.
Siirtymäaika umpeutui tänään, eikä sille annettu enää jatkoaikaa. Käytännössä siis Venäjä on tilanteessa, jossa valtiolla on varoja, mutta saatavien maksaminen velkojille ei onnistu.
Rahaa on, maksukykyä ei
Valtion lainojen korkojen seuraavat maksuerät erääntyvät 23.6. Jos velkojat eivät saa silloin rahojaan, käynnistyy 30 päivää kestävä armonaika. Jos senkään kuluessa maksuja ei hoideta, Venäjän katsotaan olevan maksukyvytön.
Maksukyvyttömyys on ankara isku valtion luottokelpoisuudelle ja siksi uuden lainan saaminen on mahdotonta tai ainakin kallista.
Venäjän tapauksessa tällä ei ole kuitenkaan kovin suurta merkitystä, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Venäjän valtion mahdollisuudet saada uutta lainaa ovat joka tapauksessa nolla. Se olisi nolla vaikka lainat hoidettaisiin, mutta myös halu ottaa uutta lainaa on nollassa.
Ainakaan pikaista tarvetta lainanotolle ei ole, koska Venäjän valtion budjetti on vielä alkuvuoden ollut ylijäämäinen. Tilanteen ennakoidaan kääntyneen vasta tässä kuussa niin, että paisunutta valtion kassaa on alettu kuluttaa pois.
Valtion luottoluokituksen romahdus iskee yrityksiin
Venäjän valtion putoaminen maksukyvyttömyyteen romahduttaisi joka tapauksessa valtion luottoluokitusta entisestään.
Vaikka se ei hätkähdytä valtiota, luokituksen putoaminen pohjalukemiin on huono uutinen venäläisille yrityksille. Solanko muistuttaa, että mikään ei ole ikuista ja ennen pitkää venäläisten yritysten on päästävä kansainvälisille markkinoille hakemaan rahoitusta.
– Maksukyvyttömyys olisi suuri ja pitkäaikainen mainehaitta, Solanko tiivistää.
Valtion luottoluokitus on perusta, jolle myös maan yritysten luokitus pohjautuu. Yrityksen luottoluokitus on aina valtion luokitusta heikompi. Luokituksen laskiessa, rahoituksen hinta käy yhä kalliimmaksi, kun sijoittajat haluavat vastinetta kasvavalle riskilleen.
Luokitusongelma iskee hyvin laajaan joukkoon venäläisyrityksiä.
– Kaikki tutut raaka-aineyhtiöt, mutta myös useat kuluttajatuotteisiin keskittyneet yritykset ovat hakeneet rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta. Tällä hetkellä ne eivät saisi muutenkaan lainaa mistään, mutta yritykset luultavasti haluaisivat palata rahoitusmarkkinoille nopeammin kuin valtio.
Solangon mukaan Venäjän valtio on ottanut ulkomaista lainaa osittain siksi, että sen velkakirjoja olisi liikkeellä markkinoilla, koska niiden perusteella voidaan hinnoitella venäläisyritysten rahoitus.
Valtion ajautuessa maksukyvyttömyyteen, tuo perusta murentuu.
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta 26.5. klo 23 saakka.