Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Tietyt riskitekijät lapsuudessa ennustavat aikuisiän sydän- ja verisuonitauteja, kertoo tuore tutkimus

Varsinkin usean riskitekijän yhdistyminen jo varhaislapsuudessa oli tutkimuksen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja niiden aiheuttamiin kuolemiin alle 60-vuotiailla.

Mies mittaa verenpainettaan.
Kohonnut verenpaine on yksi riskitekijöistä, kertoo tutkimus. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Anu Leena Hankaniemi

Tutkijat ovat löytäneet yhteyden lapsuuden riskitekijöiden ja aikuisiän sydän- ja verisuonitautien välillä, kertoo Tampereen yliopisto.

Kansainvälinen tutkijaryhmä seurasi henkilöitä keskimäärin 35 vuotta.

Tämän perusteella voitiin osoittaa, että lapsuuden riskitekijöistä painoindeksi, seerumin kolesteroli ja triglyseridi, systolinen verenpaine eli yläpaine sekä nuoruuden tupakointi vaikuttavat aikuisuuden riskiin saada sepelvaltimotauti, sydäninfarkti tai aivohalvaus tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin.

Varsinkin usean riskitekijän yhdistyminen jo varhaislapsuudessa oli tutkimuksen mukaan yhteydessä sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen ja niiden aiheuttamiin kuolemiin alle 60-vuotiailla.

– Tutkimus todistaa, että lapsuuden riskitekijöiden hallinnan kautta tapahtuvalla aikuisuuden sydän- ja verisuonitautien ehkäisyllä on merkitystä. Tulokset muodostavat tieteellisen pohjan riskitekijöiden ehkäisylle, kertoo tutkimukseen osallistunut kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta tutkimustiedotteessa.

Lapsia seurattiin lähes 40 vuoden ajan

Tähän asti on tiedetty, että lapsuuden sydän- ja verisuonitautiriskitekijöillä on yhteys aikuisuuden oireettomiin valtimotautimuutoksiin. Sen sijaan lapsuuden riskitekijöiden yhteys sydän- ja verisuonitautien ilmenemiseen aikuisena on ollut epäselvä, koska tätä selvittävä pitkittäistutkimus on puuttunut.

Nyt tutkimuksessa seurattiin 38 589:ää 3–19-vuotiasta lasta ja nuorta lähes 40 vuotta aikuisuuteen asti. Riskit määriteltiin riskitekijämittauksien ja tilastollisten menetelmien avulla.

Tutkimusaineistona käytettiin seitsemää The International Childhood Cardiovascular Cohort (i3C) Consortiumin kohorttia Australiasta, Suomesta ja Yhdysvalloista.

Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä New England of Medicine -tiedelehdessä.