Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Yhä useammalla juhlavieraalla on nykyään erikoisruokavalio – keittiömestarin vinkeillä huomioit erilaiset ruokailijat hermoja menettämättä

Tarjoilut kannattaa kasata siten, että vieraat voivat koota lautaselleen omaan ruokavalioon sopivan salaatin tai vaikka pita-leivän.

Puhtaita kuppeja aluslautasineen ja servettien kanssa pinottuina.
Kahvi on erottamaton osa suomalaisia juhlia. Kuva: Niko Mannonen / Yle
  • Aino Ässämäki

Hyvä kasvissalaatti, savukala, falafel-pyörykät, hyvä kastike, yksi hyvä kakku. Siinä keittiömestari Maija Silvennoisen vaivattoman juhlapöydän kulmakivet.

– Vähän, mutta hyvää. Ei juhlapöydässä tarvita sen seitsemää sorttia, Silvennoinen sanoo.

Varsinkaan ylioppilasjuhlissa ei usein kaivata valtavia tarjoiluja, koska monet vieraat käyvät saman päivän aikana useissa juhlissa.

– Minua kauhistuttaa, että se, joka ne juhlat tekee kotona, on usein puolikuollut ja äkäinen eikä pysty nauttimaan juhlista, sanoo Silvennoinen.

Siitäkin syystä juhlien järjestämisestä ei hänen mielestään kannata tehdä kovin vaikeaa. Pikkuhiljaa on kuitenkin alettu ymmärtää, että nykyajan vieraiden odotukset eivät välttämättä ole niin suuria.

Toki moni noudattaa jonkinlaista ruokavaliota, jossa jotakin ruoka-ainetta vältetään.

Tästäkään ei Silvennoisen mielestä pidä tehdä ongelmaa.

– Kannattaa lähteä vegaanipohjalta eli tehdä salaatteja, joissa ei ole eläinperäisiä tuotteita. Kalat ja lihat kannattaa laittaa erikseen leikkeleenä, Silvennoinen neuvoo.

Silvennoisen perustamassa Katriinan kasvisravintolassa on tarjottu jyväskyläläisille vegaanista kasvisruokaa jo vuodesta 2004 asti.

– Tiesin 18 vuotta sitten, että jossain vaiheesssa se on hitti. Ja sehän on nyt juuri sitä, sanoo Silvennoinen.

Tilastokeskuksen (stat.fi) mukaan lihatonta ruokavaliota on alkanut 2010-luvulla noudattaa entistä useampi erityisesti 25-34-vuotiaista.

Keittiömestari itse on kaikkiruokainen. Yhtä asiaa hän juhlapöytään toivoo.

– Täytekakku. Kermakakku. Siitä saa gluteenittoman, kun tekee sen perunajauhoon ja vegaanisen, kun tekee sen kaurakermaan. Se käy yleensä kaikille.

Tarjoilujen monipuolistaminen ei ole ilmaista

Kermakakun nimeen vannoo myös Jyväskylässä pitopalvelu- ja lounasravintolatoimintaa pyörittävän Safkamestareiden toimitusjohtaja Mikko-Pekka Räsänen.

– En tiedä johtuuko se parista korona-kesästä, mutta tuntuu, että mansikka-kermakakku ja voileipäkakut ovat tehneet paluun, jos tilauskirjoja on uskominen, Räsänen kertoo.

Räsäsen kokemuksen mukaan viime vuosina makeissa tarjoiluissa gluteenittomien tuotteiden tarve on lisääntynyt.

– Meillä esimerkiksi kaikki kakut tehdään gluteenittomana ja laktoosittomana.

Lähes 15 vuoden pitopalveluyrittämisen aikana muutoksia on tapahtunut muuallakin. Suolaisissa juhlaruuissa Räsänen kertoo Safkamestareiden suosivan street food -tyyppistä ruokaa, joissa ajatuksena ovat esimerkiksi käsin syötävät pitat tai sämpylät.

– Sen vahvuus on, että ihmiset saavat valita täytteet oman ruokavalionsa mukaan esimerkiksi lihalla tai kasviksilla. Meillä valikoimaa on kasvatettu, vaikka yhtä tuotetta menee vähemmän.

Juhlapöydän monipuolistamisella kuitenkin on hintansa.

– Jos vertaa hintaa edellisen vuosikymmenen alkuun, puhutaan 10-15 euron hinnannoususta per henkilö, Räsänen kertoo.