Raiskaussyytteen kaatuminen lautamiesten päätöksellä herätti jälleen keskustelun siitä, onko ilman oikeudellista koulutusta tuomioita jakavien lautamiesten käyttämisellä enää perusteita 2020-luvulla.
Oikeuslaitoksessa ja myös poliittisella tasolla lautamiesjärjestelmää on pidetty jo pitkään pulmallisena. Syynä on ollut se, että lautamiehet valitaan poliittisin perustein eli kuntavaalien tuloksen perusteella.
Lautamiehen tai lautamiehet valitsee kunkin kunnan valtuusto toimikautensa ajaksi.
Jyväskylän raiskaustapauksessa ihmisiä järkytti se, että lautamiehet perustelivat syytteen kumoamista sillä, että uhri oli myöhemmin osallistunut tosi-tv:n ohjelman kuvauksiin. Asiasta uutisoivat keväällä Keskisuomalainen ja Helsingin Sanomat.
Viime viikolla vastaavasta lautamiesten äänestyspäätöksestä Helsingin käräjäoikeudessa törkeän hyväskikäyttösyytöksen osalta kertoi myös MTV Uutiset.
Lautamiesten määrää on lisäksi viime vuosikymmenten aikana toistuvasti vähennetty ja viimeisimmässä uudistuksessa vuonna 2009 lautamiesten määrä rajoitettiin kahteen ja heidän osallistumisensa oikeudenkäynteihin rajattiin vain ankarimmin rankaistaviin rikoksiin.
Maallikkotuomarit kokivat keskustelun osin loukkaavana
Suomen maallikkotuomareiden puheenjohtaja, herastuomari Janne Heilimä toteaa, että Keski-Suomen käräjäoikeuden päätöksesta syntynyt julkinen keskustelu on ollut osin suorastaan loukkaavaa lautamiesten kannalta.
– Nyt olemme olleet sellaisessa pyörityksessä, että on vaikea sanoa kiinnostaako lautamieheksi ryhtyminen ihmisiä enää. On otettu kantaa ja syyllistetty lautamiehiä osaamattomuudesta ja muusta. Keskusteluissa on sanottu ilkeästikin, hän sanoo.
Heilimä toteaa, että lautamiesten tehtävänä on tuoda käräjäoikeuksiin omaa erityisosaamistaan sekä lisätä kansalaisten luottamusta oikeusistuimeen. Kysymys on hänen mukaansa arvokkaasta luottamustehtävästä, jota ei tehdä esimerkiksi rahallisen korvauksen takia.
– Me tuodaan maallikoiden käsitys esiin ja lisätään tätä kautta luottamusta oikeudenkäynteihin. Vaikutamme siihen, ettei niistä tule vain sellaista byrokraattista oikeusoppineiden toimintaa, jossa pyritään vain siihen että tapaukset menisivät nopeasti läpi, hän sanoo.
Maallikkotuomareiden roolina on myös tuoda oikeudenkäyttöön inhimillinen näkökulma. Oikeuden päätös syntyy yhteisen keskustelun tuloksena ja vain aniharvoin joudutaan äänestämään.
– Se miten se tuomio syntyy, niin se on sitten kokonaisuudesta kiinni. Siinä on käräjätuomarilla merkittävä osuus, mutta niin on myös lautamiehillä. Siitä yhteisestä keskustelusta saadaan se ratkaisu.
Näihin ratkaisuihin ei juuri koskaan olla täysin tyytyväisiä, mutta sitä vartenhan on mahdollisuus valittaa päätöksestä, Janne Heilimä muistuttaa.
Lautamiesten asiantuntemusta on Heilimän mukaan tarvittu muun muassa tekniikkaa ja taloutta sivuavissa rikosasioissa.
Hän kertoo pitkän kokemuksensa perusteella Porin ja Satakunnan käräjäoikeudesta, että yhteistyö sekä ammattituomareiden että asianajajien kanssa on sujunut hyvin.
Ammattilaiset luopuisivat lautamiehistä
– Se ei ole tavanomaista. Harvinaista, toteaa Jyväskylän äänestyspäätöksestä Suomen tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström.
Hällström toteaa, että Suomen tuomariliiton näkökulmasta nykyinen lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Se on menettänyt merkityksensä tuomioistuinten luotettavuutta lisäävänä rakenteena. Suurin ongelma on kuitenkin lautamiesten valintajärjestelmä.
– Tuomariliitto ei kannata lautamiesjärjestelmän säilyttämistä. Me tarvitsemme ammattituomareita, eikä se lautamiesten valintatapa ole hyväksyttävä, Hällström toteaa.
Lautamiesjärjestelmän suurin ongelma on sen luoma kytkös oikeudellisen ja poliittisen vallankäytön osalta. Ei se, etteivätkö lautamiehet sinänsä pyrkisi täyttämään omaa rooliaan oikeudenkäynneissä.
– Sehän on tietysti selvää, että valtaosa lautamiehistä ottaa tehtävänsä vakavasti ja he toimivat arvokkaalla tavalla, mutta tämä valintatapa on tuomareiden riippumattomuuden vastaista ja asiat pitäisi ratkaista tapausten laajuuden ja vaativuuden edellyttämissä ammattituomarikokoonpanoissa.
Myös Suomen Asianajaliitto on todennut, että Ruotsin vallan ajalta periytyvää lautamiesjärjestelmää on uudistettava. Liitto toisti kannanottonsa myös Jyväskylän päätöskohun jälkeen. Liiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju toteaa, että aika on ajanut lautamiesjärjestelmän ohi.
Hän toteaa, että poliittisen valintamenettelyn lisäksi myös lautamiesten erityisasiantuntemus ei tätä nykyä juurikaan oikeuskäsittelyissä pääse toteutumaan vaan on sattumanvaraista.
– Tietysti tällaiset tapaukset kuten Jyväskylässä tehty päätös johtavat siihen, että tapaus joudutaan käsittelemään hovioikeudessa, jos hovioikeus sen käsiteltäväkseen ottaa. Ongelma on siinä, että maallikkotuomareiden äänestyspäätöksissä eivät aina lainopilliset kriteerit täyty, Räihä-Mäntyharju sanoo.
Lautamiesjärjestelmän alasajo on kuitenkin tehtävä hänen mukaansa harkiten, koska se todennäköisesti lisää ammattituomarien tarvetta:
– Joudutaan miettimään, että laajennetaanko niiden juttujen määrää, joita voi ratkaista yksi ammattituomari vai tarvitaanko kolmen ammattituomarin kokoonpano. Tässä tapauksessa joudutaan miettimään sitä resurssia.
Auttaisiko valintatavan muutos?
Se että lautamiehet valitaan poliittisin perustein, saa Suomen maallikkotuomareiden puheenjohtajan Janne Heilimän mietteliääksi. Myös hänen mielestään kytköksen purkaminen olisi tuomioistuinlaitoksen kannalta hyvä asia.
– Siitä valintavasta on keskusteltu pitkään. Ehkä parempi menettely olisi jonkinlainen kutsuntamenettely tai ilmoitus työpaikasta. Silloin sinne etsiytyisivät ne, joita se työ todella kiinnostaa. Kyllä tällä hetkellä moni meistä, niin kuin itsekin olen ollut, on ehdolla vain siksi, että voi säilyttää lautamiespaikkansa.
Suomen tuomariliiton varapuheenjohtaja Minna Hällström ei usko, että lautamiesten valintatavan muuttaminen riittäisi. Hän ei juuri näe tilanteessa vaihtoehtoja.
– Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin on pitänyt tätä valintatapaa ongelmallisena. Suomessa laillisuusvalvojat ovat jopa todenneet, että se vaarantaa tuomioistuinten riippumattomuutta.
Hällström arvioi, että vaihtoehtoisen valintajärjestelmän kehittäminen olisi erittäin vaikeaa ja että juuri se lisää lautamiesjärjestelmän lakkkauttamisen todennäköisyyttä.
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju arvioi, että jos lautamiesjärjestelmälle halutaan todella tehdä jotain, tarvitaan keskustelua ja ennen kaikkea poliittista tahtoa:
– Edetäänkö jonkun muutoksen tien kautta siihen, että järjestelmästä luovuttaisiin kokonaan vai olisiko jo sitten tässä yhteydessä ajankohtaista keskustella kokonaan järjestelmästä luopumisesta. Näistä varmasti tässä yhteydessä keskustellaan. Mutta ainakaan tämän hallituksen aikana ei lautamiesjärjestelmästä luopumista ole odotettavissa.
Käräjäoikeuden nimi korjattu Keski-Suomen käräjäoikeudeksi 13.6.2022 kello 9:10.
Voit halutessasi keskustella aiheesta 14.6. kello 23.00 asti.