Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Selvitys: Miesvaltaiset alat saivat suuren potin yritystukia koronakriisissä, vaikka naisyrittäjät kärsivät keskimäärin enemmän

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan koronakriisin vastaava päätöksenteko sivuutti sukupuolten tasa-arvon.

Muun muassa Business Finlandin kyltti on kuvattu Helsingin Porkkalankadulla joulukuussa 2020,
Merkittävin koronayritystukien myöntäjä oli Business Finland. Vain pieni osa sen myöntämistä tuista päätyi naisenemmistöisille aloille. Kuva: Silja Viitala / Yle
  • Anu Leena Hankaniemi

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan päättäjät unohtivat koronakriisissä sukupuolten tasa-arvon. Tasa-arvonäkökulmien puute näkyi etenkin yritystukien jakamisessa.

Selvitys julkaistiin tiistaina.

Selvityksen mukaan koronakriisiin liittyvien lakiesitysten sukupuolivaikutusten arviointi oli puutteellista. Esimerkiksi yhdenkään yritystukiin liittyvän esityksen sukupuolivaikutuksia ei arvioitu.

Yliopistotutkija Anna Elomäki Tampereen yliopistosta pitää tätä hallituksen ja eduskunnan epäonnistumisena.

– Sukupuolinäkökulman sivuuttamista voi pitää epäonnistumisena sukupuolten tasa-arvoon sitoutuneelta hallitukselta. Lisäksi osana koronatoimia tehtiin vain vähän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen kohdennettuja toimia ja investointeja tasa-arvolle tärkeisiin hoivapalveluihin, hän arvioi tutkimustiedotteessa.

Naisyrittäjät saivat vähän

Yritystuet olivat koronatoimien euromääräisesti suurin kokonaisuus.

Tampereen yliopiston selvityksen mukaan niitä ei jaettu kuitenkaan reilusti. Koronakriisi koetteli etenkin kriisin alkuvaiheessa erityisesti naisenemmistöisiä toimialoja ja naisyrittäjiä. Tästä huolimatta analyysin kohteina olleista, vuonna 2020 myönnetyistä suorista yritystuista 38 prosenttia tuista kohdistui miesenemmistöisille aloille ja vain 14 prosenttia naisenemmistöisille aloille, loput tasatoimialoille.

Tampereen yliopiston tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg pitää naisenemmistöisen alojen pottia pienenä, koskaBusiness Finlandin koronahäiriötuki oli selvästi merkittävin osa vuonna 2020 myönnetyistä yhteensä 1,5 miljardin euron koronayritystuista. Tästä Business Finlandin jakama tuki oli noin miljardi ja siitä naisenemmistöiset alat saivat 11 prosenttia.

– Päätöksenteon tueksi olisi ollut tärkeää tehdä arvio sukupuolivaikutuksista, hän sanoo.

Yksilöt hyötyivät tasaisemmin tuista

Yksilöitä kriisissä tukeneet toimet kohdentuivat sukupuolinäkökulmasta tasaisemmin. Miehet ja naiset hyötyivät sosiaaliturvan väliaikaisista muutoksista, kuten yrittäjien työmarkkinatuesta, selvityksen mukaan keskimäärin yhtä paljon.

Selvitys liittyy valtioneuvoston kanslian rahoittamaan VN-TEAS hankkeeseen Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. THL:n johtamassa hankkeessa olivat mukana Kela, Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.

– Toisaalta tilapäiset koronaetuudet omalta osaltaan toistivat työmarkkinoilla jo olemassa olevia sukupuolieroja, jotka johtuvat työmarkkinoiden jakautumisesta mies- ja naisvaltaisiin toimialoihin ja ammatteihin, arvioi tutkija Tapio Räsänen Kelasta.

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon Suomessa -selvitys on luettavissa täällä.

Lue lisää:

Koronakriisi vähensi sukupuolten välistä tasa-arvoa, eikä päätöksissä huomioitu tarpeeksi tasa-arvonäkökulmia, kertoo THL:n tuore selvitys

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida keskiviikkoon kello 23:een.