Eetu ja Mila Jääskelän tilalla Alavieskassa lehmät päästettiin laitumelle tänään 1. kesäkuuta.
Jokakeväisen ulkotarhaan siirtymisen tarkka ajankohta riippuu aina keväästä ja siitä, onko laitumella tarpeeksi vihreää ruohoa.
– [Tänä vuonna] myöhäinen ajankohta johtuu siitä, että kevät on ollut myöhässä. Laidun on ollut vetinen ja tuoretta ruohoa on ollut vain vähän, ei sinne lehmiä ole kannattanut päästää, kertoo Eetu Jääskelä.
Edelleenkin ruoho on melko lyhyttä, mutta sade on auttanut tilannetta viime päivinä. Isäntä ja emäntä arvelevat, että nyt laitumella riittää eläimille syötävää.
"Vanhatkin nuortuvat"
Jääskelöiden mukaan lehmät yleensä aistivat sen, kun olla menossa laitumelle. Jaloittelutarhassa olevat lehmät ammuvat kiivaasti odottaessaan navetanovien avautumista.
– Tämä on sellainen kesäkauden aloituksen huipentuma. Huomaa, että vanhatkin lehmät nuortuvat, kun pääsevät laitumelle, Jääskelä sanoo.
– Juu, ei ne navetassa sillälailla hypi kuin täällä, Mila Jääskelä naurahtaa.
Tallenne keskipohjalaisen Jääskelän tilan lehmien laitumellelaskusta on tässä artikkelissa. Sen voi katsoa myös Yle Areenasta.
Yleensä eteläisessä Suomessa laitumellelaskun ajankohta on toukokuun alkupuoli, kun taas pohjoisempana toukokuun loppupuoli.
Uudet navetat auttavat tilannetta
Maatalouden rakennemuutos parantaa lehmien ulkoilumahdollisuuksia.
Kun maatiloja lopetetaan, häviävät vanhanaikaiset parsinavetat, joiden lakisääteistä ulkoiluvelvoitetta eläinlääkärit ovat joutuneet valvomaan. Pihattonavetoissa ongelmaa ei ole.
Viimeisen viiden vuoden aikana valvontakohteet ovat vähentyneet selvästi. Esimerkiksi Kokkolassa valvottiin 100 parsinavettaa vuonna 2017. Nyt valvottavia navettoja on kymmenen.
Myös jaloittelutarhat parantavat tilannetta. Jääskelän tilallakin on pihattonavetan viereen rakennettu jaloittelutarha, jossa lehmät voivat käydä haukkaamassa raitista ulkoilmaa.
– Nämä jaloittelutarhat yleistyvät. Meille se rakennettiin pari vuotta sitten, Eetu Jääskelä kertoo.
Kesälaiduntamisen merkitys korostuu
Maa- ja metsätaloustuottajian keskusliitto MTK:n kenttäpäällikkö Niko Hyppönen muistaa laitumellelaskun lapsuudestaan. Tuttuja ovat myös maneerit, millä lehmät navetasta juoksevat ulos; juostaan ja katsotaan, missä oikein ollaan.
– Kyllä ne meidät huomasivat, että ketä on tullut tänne pällistelemään, Hyppönen naurahtaa.
Hyppösen mukaan yhä suurempi osa eläimistä elää pihattonavetoissa ja lypsetään roboteilla.
Myös ulkolaiduntamisen merkitys osana eläinten hyvinvointia ymmärretään, ja parhaimmillaan lehmät pystyvät kulkemaan itsenäisesti navetasta laitumelle ja takaisin navettaan, saan salliessa.
– Ulkolaiduntaminen lisää eläimen hyvinvointia ja sorkkaterveyttä. Lisäksi avoinna pidetyt laitumet ovat tärkeitä koko ekosysteemin kannalta. Niillä on oma vaikutuksensa kasvillisuuteen, eliöstöön ja linnustoon, kertoo Hyppönen.
Eläinten terveyden lisäksi laiduntamisen merkitys siis nähdään osana laajempaa kokonaisuutta.
– Ulkolaiduntamista on tutkittu ja ymmärretään paremmin, mitkä ovat sen merkitykset muun muassa luonnon monimuotoisuudelle. Ollaan viemässä kotieläintuotantoa kokoajan kestävämpään suuntaan ja tämä ulkolaidunnus on osa sitä.
Maidontuotos tai -laatu ei muutu vaikka lehmät laitumelle pääsevätkin, mutta yhteen asiaan laiduntamien ainakin vaikuttaa.
– Eläinten vapaa liikkuminen laitumella on positiivinen asia niiden kokonaisterveyden kannalta, Eetu Jääskelä sanoo.
Eetu Jääskelän mukaan ulkolaiduntamisen vaikutukset lehmien sorkkaterveydelle näkyvät selvästi kesän aikana.
Jääskelän tilalla on yhteensä yhdeksänkymmentä (90) lehmää. Viisikymmentäviisi niistä on lypsylehmiä ja loput nuorkarjaa.
Mielikuva suomalaisesta maidosta
MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattion mielestä lehmien laidunkauden käynnistyminen on iloinen asia.
– Pyrkimys on lisätä lehmien hyvinvointia ja ulkoiluhan lisää mm. sorkkien terveyttä, kertoo Mattio.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n organisoimaa Maailman maitopäivää vietetään nyt 1. kesäkuuta.
Marjukka Mattio toivoo, että suomalaisesta maidontuotannosta välittyvä mielikuva kertoisi tuotannon olevan huippulaadukasta ja monella mittarilla ekologisesti kestävää.
– Nyt kun on kansainvälinen maitopäivä, sitä pitää juhlia. Suomessa maidontuotanto on iso ala, sanoo Mattio.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 2. kesäkuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi:
Viikin lehmät saivat maistiaisen kesästä! Katso videolta, kuinka ne kirmaavat laitumelle