Suonenjokinen meijeriosuuskunta Maitomaa painaa maitotölkkeihinsä tiedon niiden hiilijalanjäljestä ensimmäisenä meijerinä Suomessa.
Maitomaan mukaan merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan ruokavalintojensa kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi sen on määrä tehdä näkyväksi meijereiden ja maitotilojen tekemää työtä päästöjen vähentämiseksi.
Maitomaa selvitti viime vuonna maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan rehupelloilta tölkkiin asti EU-komission suositusten mukaisesti. Selvitykseen osallistuivat kaikki meijerin reilut sata tilaa.
"Ympäristöviestinnässä on vähän villi kenttä"
Myös isot yhtiöt Valio ja Arla ovat laskeneet maidon tuotantonsa hiilijalanjälkeä. Maitomaan toimitusjohtaja Markku Iivosen tietojen mukaan vain Maitomaa on laskenut mukaan turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset.
Päästöjen vertailu onkin vaikeaa, koska tuotteen hiilijalanjäljen voi laskea hyvin monella eri tavalla.
– Hankaluus on se, että vielä ei ole muodostunut yhtenäisiä käytäntöjä. Joku voi laskea tuotteen hiilijalanjälkeen vain meijerin osuuden, mikä on ainoastaan viisi prosenttia kokonaishiilijalanjäljestä, Iivonen sanoo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuren mukaan Luke ja kymmenet yritykset ovat parhaillaan kehittämässä ja yhdenmukaistamassa tapoja laskea vertailukelpoisesti erilaisten ruokatuotteiden hiilijalanjälkeä Suomessa.
Uudistustyön pohjana on EU-komission luoma Product Environmental Foodprint-ohjeisto eli PEF.
– Tällä hetkellä ympäristöviestinnässä on vähän villi kenttä. Harmonisointia tarvitaan ja sen pitäisi olla mahdollisimman yhteensopiva kansainvälisten laskentatapojen kanssa, erityisesti EU-komission PEF-aloitteen kanssa.
Katajajuuri ottaa esimerkiksi turvepeltojen vaikutuksen päästöihin. Sen voi laskea monella eri tavalla eikä siitä, mitä laskutapaa kannattaisi käyttää, ole yksimielisyyttä.
– Laskutavasta riippuen turvepeltojen vaikutus voi lisätä yleisesti ottaen tuotteen hiilijalanjälkeä hyvinkin huomattavasti. Kuinka paljon se lopulta vaikuttaa, on kiinni turvepeltojen osuudesta maidontuotannon kokonaisuudesta ja laskentamenetelmistä.
Maitomaa valmistautuu jo tulevaan
Maitomaan maidontuotannossa syntyy keskimäärin 1,02 hiilidioksidiekvivalenttia litraa kohden. Mitä luvun pitäisi kuluttajalle kertoa?
– Kansainvälisesti vertailtuna meidän hiilijalanjälkemme on varsin hyvä. Onhan luku huonompi kuin esimerkiksi joillakin kaurajuomilla, mutta ei kuitenkaan katastrofaalisen huono, vaikka maidosta onkin tietyllä tapaa tehty ilmastopahista.
Iivosen mukaan Maitomaa toivoo, että muutkin toimijat ryhtyisivät kertomaan avoimesti päästövaikutuksiaan.
– Me valmistaudumme tällä jo tulevaisuuteen. Uskon, että hiilijalanjälkien laskenta yhtenäistyy ja siihen tulee sääntelyä EU-tasolla.
Katajajuuren mukaan suomalaiset meijerit ovat olleet hyvin aktiivisia hiilijalanjälkikeskustelussa. Myös Lukessa varaudutaan siihen, että EU-komissio voi vaatia yhtenäistä laskentatapaa ympäristöväittämien pohjalle.
– Jos tällainen määräys tulee, myös Maitomaa on jo joka tapauksessa tehnyt hyvän pohjatyön.
Lue myös:
Mitä jos ruoka hinnoiteltaisiin hiilijalanjäljen perusteella?
Kauravälipalajuoman hiilijalanjälki voi olla yhtä suuri kuin lehmänmaidon